"Ei tästä mitään tuu, mennään ulos."

"Isi sinä aina korjaat sitä autoa." 

"Äiti akas pikkupojille mehua kiitos!"

"Aina-paupa älä mene sinne! Se ei ole sinun paikka."

"Äitin pitäis ottaa lapsi kysiin!" (Syliin)

Kysyin: "Onko susta kivaa olla kakkapyllylapsi?" (Papu ei suostunut lähtemään vaipanvaihtoon) Papu vastasi: "Oujeaa!" 

Buzzadorina saan testattavaksi ja kokeiltavaksi tuotteita, joista kerron mielipiteeni ja/tai jaan näytteitä myös muille.

Tein ensimmäisen Buzzador-ostokseni! Tähän mennessä oon ottanut vastaan vaan ilmaiset tuotteet, mutta nyt osui kohdalle todellinen helmi. Mut tuntevat ei ehkä ensimmäiseks aattelis, että se helmi on jotain siivoukseen liittyvää... mutta jos helpottaa siivousta! Oon siis himoinnut ostos-tv:n erilaisia moppeja ja muita, mutta en oo viittinyt ostaa. Nyt sain Buzzadorin kautta ostaa Vileda Steam -höyrymopin Hobby Hallin verkkokaupasta hintaan 42,45e (suositushinta 84,90), joten mikä ettei.

Meillä pestään lattiat hävettävän harvoin, se on niiiiin vaivalloista ja tylsää. Jo siinä vaiheessa kun on saanut lattian raivattua tyhjäks ja imuroitua, on jo ihan tarpeeks poikki ja kyllästynyt. Sitten pitäis vielä laittaa pesuvetta, läträtä moppien ja liinojen kanssa, huuhdella sitä vähän väliä, plaah. Tosi harvoin tulee siis pestyä lattioita ihan tosissaan sillain muuten vaan, yleensä ennen jotain juhlia tai muita "erityisiä" kyläilyjä, tai sit kun tahrat loistaa auringonpaisteessa hehe. Viikkosiivous buhahahahahaha.

No niin siis ajatus höyrymopissa oli, että jos sitä ois helppo ja kiva (...) käyttää, sitä ehkä myös käyttäis vähän useemmin. Käyttötapahan siis on se, että johto seinään, vettä koneeseen, ja sitten vedellään lattioita pitkin. Vähän niinkun imurois vedellä. Mitään pesuaineita ei tarvi, höyry hoitaa homman. Kuvauksen mukaan tapa "tappaa jopa 99,9% bakteereista", ja yleensä moiset desinfioinnit on mulle päinvastoin epämiellyttäviä, mutta koska en usko että tätä nyt ihan päivittäin tullaan käyttään, niin eiköhän se tarpeellinen bakteerikanta täällä kuitenkin säily.

Plussia:

+ huomattavasti vähemmän vaivaa etu- ja jälkikäteistoiminnoista, kun perinteisellä vesipesuainemoppitavalla.

+ nopeus, ei tarvi liinan huuhtomista tai muita taukoja, voi vetää koko kämpän yhtä mittaa.

+ jälki vaikutti yhtä hyvältä kun muutoinkin.

Miinuksia:

- johdon päässä oleva laite voi olla hankalampi isommassa asunnossa, meidän ykskerroksiseen neliöön ei 7 metrin johdolla tarvinnut montaa siirtoa (toisaalta eipä loppu akku kesken hyvän siivoushuuman).

- säilytys vie enemmän tilaa kun pelkkä mopinvarsi.

- tarvinnee vielä hieman harjoittelua sen suhteen, kuinka kovalla höökillä höyryä uskaltaa päästää esim laminaatille niin, ettei tuu liikaa mutta toisaalta tarpeeksi.

Mopissa on myös erillinen suutinosa joka avulla voi "raikastaa mattoja", eli käytännössä kai vähän pestä tai jotenkin sillä höyryllä. Itse en vielä oo kokeillut sitä.

Mulle plussat on ehdottomasti painavampia kun miinukset, joten käyttöön jää. Katsotaan kuinka ahkeraan, mutta kuitenkin.

Hyvää kansallista Teen päivää! 

Heippa, murut!

Tänään olen ollut tavallista huonommassa kunnossa joten netti on ollut paras kaverini tänään. Voi, miten sitä voikin eksyä Pinterestin maailmaan ihan totaalisesti. Kyllä se näin on, että kipupotilaan elämä tänä päivänä on internetin ansiosta hieman helpompaa. Voi katsella elokuvia, sarjoja, lukea blogeja tai hakea inspiraatiota kauniista kuvista.

Tänään ihastelin laattoja (TAAS). Melkein harmittaa ettei ole oikein mitään paikkaa mihin niitä asentaisi kun kellariinkin tulee betonilattia.

Keittiön seinälaatat kyllä kaipaisivat päivitystä ASAP!

Mutta tässä niitä ihania laattoja hieman hillitymmissä väreissä.

Muita tällaisiin laattoihin rakastuneita?

XOXO Babs

On niin kylmää ja sateista, että pihalle ei tee mieli, joten olen keskittynyt hoivailemaan sisällä kasvavia kasveja. Pelargonit ovat päättäneet nyt ryhtyä kukkimaan, vaikka ainakaan pistokkaille se ei ehkä olisi vielä suotavaa. Viime syksynä latvoin pistokkaita, mutta se lykkäsi niiden kukinnan loppukesään, joten tänä vuonna päätin latvoa vain verenpisaran ja basilikan, koska ne olisivat muuten jääneet liian harvoiksi. Pelargoninpistokkaita on paljon ja ne näyttävät muutenkin riittävän reheviltä. Kohta on pakko saada taimet istutettua lopullisiin astioihin ja silloin viimeistään tulee tilan kanssa ongelmia. En ole vielä ulkoilutellutkaan taimia laisinkaan. En ollenkaan innostu järjettömästä purkkien uloskiikuttelusta, vaikka pakkohan sitä muutama päivä on jossain vaiheessa tehdä. Sisällä kasvaneet taimet kun eivät kestä hyvin aurinkoa ja tuulta, vaan ne pitää totuttaa ulkoilmaan pikku hiljaa.

Eteiseen on viritelty tilapäiset hyllyt kolmelle vanhalle pelargonille. Paikka on niin varjoinen, että kovin hyvin eivät ole kasvaneet, mutta kastelukannun taimessa on kyllä jo myös nuppuja.

Terassin ulkovarastossa on melkoinen kaaos, kuten kuvasta näkyy. Kuvan etualalla näkyy kynnys, eli varastoon ei siis tällä hetkellä pääse astumaan sisään laisinkaan. Isoimman tilan lattialta vievät pasuunakukka, suurin pelargoni, ihmekukkaruukku (jossa näkyy jo kasvua) ja kallaruukut.

Melkoisen touhukas päivä takana! Kiertelimme tänään reitin Kaakelikeskus-Pukkila-Netrauta-Bauhaus kylpyhuone- ja wc-remontti mielessä. Muutaman kerran olemme aikaisemminkin käyneet katselemassa mm. laattoja, mutta tänään saimme vihdoin päätöksiä tehtyä ja laattoja tilattua kahdesta ensiksi mainitusta paikasta. Kerron sitten remonttisuunnitelmista tarkemmin toisessa postauksessa; mieltä ollaan ehditty muuttamaan esim. kalusteiden suhteen suuntaan jos toiseen, ja pariin kertaan. 

Ja nyt ajattelin heittäytyä sohvalle napostelemaan muutamat mieheltä Tanskan-tuliaisina saadut Johan Bulow-lakritsit, ihan parhaita!! Niitä näkyy noiden viime vuoden lakritsimessuilta otettujen kuvien joukossa vasemmassa yläkulmassa. Siis voitteko kuvitella että lakritsille on olemassa omat messunsa :) Pakkohan sinne oli mennä käymään kun suosikkikarkeistani oli kyse.

Aurinkoista viikonlopun jatkoa!

----

Today we finally selected tiles for bathroom & toilet. Next: relaxing & eating some licorice!!

Torstai oli erilainen päivä.

Hyppäsin junaan ja matkustin Helsinkiin. Loppumatka taittui ystävällisen taksikuskin kyydillä Arabian-tehtaille, jonne pääsin palaveriin ja tutustumaan tehtaaseen. Tein aikoinaan itsekin paljon keramiikkatöitä ja innostus heräsi taas ihan uusiin mittakaavoihin. Olen äärimäisen kiinnostunut kaikenlaisista tehtaista, oli se sitten astia-, viini-, karkki-, juustotehdas... niin mielenkiintoista! Minusta on niin jännittävää nähdä miten ja missä tuotteet valmistetaan ja miten vaikuttavaa se on. 

Suunnittelin tekeväni myös ostoksia Helsingissä, mutta tyydyin lähinnä kiertelemään muutamat kaupat. Habitatista olisin voinut ostaa mukaani vaikka mitä, sinne täytyy tehdä uusi reissu mitä pikemmiten! 

Näiden kuvien myötä terkkuja siis kaikille tasapuolisesti! 

/daytrip to the Arabia Ceramics factory, so cool!

Onneksi kaikki kamala loppuu aikanaan ja niin myös tämä remontti. Viimeisenä urakkana oli luonnollisesti listoitus. Listoitushommista on kertynyt varsin kattava kokemus mökkiolosuhteista, mutta selvästikään rustiikkisten hirsihuviloiden ja kuranttien kerrostalojen listatarpeet ei mäppäydy ihan yksi yhteen ja lopputuloksena yllätin itseni täysin peukalo keskeltä kämmentä. Mutta onneksi kaverit ja rautakaupan sedät neuvoo. Pikabriiffien lopputuloksena päädyin hakemaan ihan perusmallisia valkoiseksi maalattuja puulistoja Ylöjärven Puutoimesta. Jalkalistoiksi valikoitui vähän normaalia leveämmät 58 milliset ja karmien peitelistoiksi perusmallisemmat 42mm leveät. Puutoimen valikoimalle, hinnoille ja palvelulle annettakoon muuten pisteitä ihan täydet 5/5. Sitten piti vielä saada nuo listat jotenkin kiinni seinään ja lopulta eskaloiduin ostamaan täysimittaisen kompura+naulain -paketin. Pitäähän aikuisella miehellä oma kompura olla:

Entiset listat oli vuonna -57 näpytelty seiniin nerokkaasti poraamalla reikä kiviseinään, lyömällä reikään puutappi ja lopulta naulaamalla listat kiinni noihin puutappeihin. Onneksi nykyään on kuitenkin keinot rykäistä asioita kiinni suoraan seinään ilman sinällään hyvinkin kunnioitettavia puutappivirityksiä.

Ongelmaksi ei siis lopulta muodostunutkaan alussa olettamani kiinnistysvaihe, mutta sen sijaan sahausvaihe aiheutti harmaiden hiuksen akuutin lisääntymisen. Vanhan talon paksut ja kulmikkaat väliseinät on hauska yksityiskohta ihan tasan siihen hetkeen saakka kun niiden seinien reunoja pitää alkaa listoittamaan. Siinä ei listoitusohjeiden vinkit 47 asteen kulmista auta kun seinien kulmat on mitä tahansa 60 ja 120 asteen välillä. Mutta jiirisirkkelillä, hengitysharjoituksilla ja keskioluella niistä näemmä lopulta selviää. Pieniä listanpätkiä sahaillen ja testaillen löytää parhaiten sopivat askelmerkit jos tarvittavat kulmat ei tosiaan satu löytymään suoraan jiirisirkkelin kääntöpöydän merkeistä. Ja ainahan on kuitenkin akryylimassa johon uskoen voi lopulta päästää irti niiden ulkonurkkien hienosäädöstä. 

Lopputuloksesta tuli mielestäni tähän ammattitaidon ja tämänhetkiseen kiinnostuksen tasoon nähden suorastaan hyvä. Jos ei jollekulle kelpaa niin saa tulla itse tekemään paremmin. Ihan perinteen vuoksi jätin kuitenkin sen "viimeisen listan" naulaamatta kiinni vaikka se muuten paikallaan kaapin takana onkin.

Päätin sittenkin perustaa ihan oman ruokablogin ettei jutut mene sekaisin ja on saatavilla yhdestä paikkaan.

Joten tässä osoite uuteen ruokablogiin meeanherkut.blogspot.com

​Tänne jakan silloin tällöin postauksia löydöistä ja mitä kaikkea kivaa kotiin löytyy ja samaten Avonin kosmetiikkaa. Nyt on vain ollut niin kiire etten kerennyt edellisen tilauksen tullessa laittaa mitään.

Meille kun on muuttanut uusia seinätarroja ja sisustus alkaa muuttua väritykseltään Karibian merelle. Tällä hetkellä kun näyttää olevan jokin turkoosi buumi.

Vaikka odottelen vielä kirjastosta Siivouksen elämänmullistavaa taikaa, jonka pitäisi blogipuheiden mukaan todella mullistaa elämä, päätin tehdä yhden järkipäätöksen jo ihan omillani. En petaa enää sänkyä! Vaikka joka siivouksen yhteydessä päätän alkaa pedata sängyn joka aamu, petaan sen ehkä kerran ja sen jälkeen sängyn päiväpeitto lojuukin lattialla koristetyynyjen ja torkkupeiton kanssa. Peiton päälle saattaa kerääntyä lisäksi vaatteita ja koirien leluja.

Enää en siis huijaa itseäni vaan myönnän totuuden: tässä taloudessa sänkyä ei pedata, ellei vieraita ole tulossa. Miksi päiväpeite sitten lojuisi lattialla pölyä keräämässä? Tungin sen sinne, minne päivä ei paista, eli yöpöydän laatikkoon. Sieltä se kaivetaan esiin seuraavan kerran sitten, kun halutaan olla vieraskoreita.

(Ymmärrän, että tämä voi järkyttää siistejä ihmisiä.)

Raparperit vähän innostu eilisestä sateesta.

Tänään onki tullut vietettyä aikaa pihalla siivoushommissa. Jotenkin sitä tavaraa on aina liikaa ja erinäisiä puu/lautakasoja tuntuu ilmestyvän kuin tyhjästä.

Nurmikko on jo niin pitkä, että se täytyy leikata kyllä heti alkuviikosta.

Aurinkoa saatiin tänäänkin ja lämmöstä innostui myös Bambi joka halusi leikkimisen sijaan ottaa masulleen aurinkoa.

:D

Toivottavasti tekin ootte saaneet nauttia auringosta.

XOXO Babs

Kymmenen vuotta olemme kaivanneet pääoven päälle jonkinmoista suojaa sateelta. Talon suunnittelijalta pyydettiin kertaalleen piirustuksetkin, mutta emme koskaan jaksaneet ryhtyä pystyttämään pilareita kunnollisen katoksen rakentamiseksi. Talvella mies tilasi Starkilta läpinäkyvän Superroof Tina -katoksen ja nyt keväällä aloimme vihdoin sovitella katosta paikalleen. 1200 mm leveä katos osoittautui aivan liian kapeaksi meidän oven päälle, kun oven molemmin puolin on vielä ikkunat ja ovi on normaalia korkeampikin, jolloin kapea katos näytti tosi hassulta. Eipä muuta kuin uusi tilaus ja toinen samanmoinen ostoskoriin. Hinta oli nafti 100e/kpl. Toivoin katoksen valmistuvan äitienpäiväksi, joten mies aloitti sen virittämisen eilen, mutta homma ei ollutkaan ihan niin simppeli kuin kuviteltiin. Tiedettiin jo etukäteen, että tila on katokselle liian matala ja normaalisti asennettuna ovi osuisi auetessaan sen reunaan. Niinpä katos piti asentaa hieman vinoon ylöspäin. Vaikeimmaksi jutuksi osoittautui kuitenkin kahden katoksen liittäminen muovilistalla yhteen. Kokeiltiin kolmea eri keinoa ja lopulta ainoa, jolla homma viimein tänä aamuna onnistui, oli asentaa katokset ilman etu- ja liitoslistaa valmiiksi ja sen jälkeen naputella liitoslista etureunasta kuminuijalla ja lopuksi kiinnittää etulistat paikoilleen. Koska kunnollisia kuvia tuollaisesta tuplavirityksestä ja sen asennuksesta ei löytynyt mistään, päätin laittaa ne omaan blogiini. Toivottavasti tästä on jollekulle tulevaisuudessa hyötyä. Mikäli katoksen kanssa tulee ongelmia myöhemmin, kirjaan ne kommenttiosioon ja kokemuksia saa kyselläkin. Taitaapi olla erikoisimmasta päästä tämä äitienpäivälahja, sain kyllä lisäksi korvakorut ja ruusukimpun. Hyvää äitienpäivää !

Vaikka katos ei nyt suoranainen kaunistus ole, niin meidän talon väriin se sopii kyllä erittäin hyvin, koska kannakkeet ovat rappauksen väriset ja muuten on onneksi melko huomaamaton. Oven päälle pitää vielä hankkia uusi lamppu, koska vanha ei mahdu paikalleen. Ovi menee varmaan myös jossain kohtaa vaihtoon, koska on mennyt huonoon kuntoon. Lyhyen tähtäimen suunnitelma voisi olla hankkia rapulle hallan kestäviä kukkia.

Tänään on äitienpäivä, joten onnea kaikille äideille, etenkin omalleni =) Tänä vuonna äitienpäivä ei mennytkään juhlistaessa mummoloissa ja mammaloissa, vaan muuttohommat jatkuivat juhlapyhästä huolimatta. Yllä oleva kuva on muutamien päivien takaa, jolloin käytiin uudessa kodissa grillaamassa. Nykyisin meillä on jo ruokapöytäkin paikoillaan, eikä tarvitse enää lattialla aterioida. Todellista (terveellistä) muuttoruokaa, kuten kuvasta näkyy...

Ensi torstaina olisi tarkoitus siirtää loput huonekalut ja asettua taloksi. Viimeiset pikkusälät saa sitten haettua vanhalta asunnolta vaikka jälkikäteen. Muuttoilmoitukset on tehty, sähkösopimus, kotivakuutus ja nettiyhteys hoidettu. Edellinen asunto irtisanottu, vanha autopaikka pian luovutettu ja uusi hankittu. Tiukka kuukausi on ollut, eikä parisuhdekaan ole säilynyt kolhuilta, mutta eteenpäin porhalletaan ja piakkoin tämäkin suuri projekti on ohitse. Blogiin on tulossa ainakin uuden kodin esittelyä huone kerrallaan sekä uusi treffipostaus. Pysykää siis "kuulolla".

Tänään meillä ollaan:

syöty herkkukakkua,

uitu,

istutettu kukkia ruukkuihin ja kantoon,

pumppailtu lussuja pyöränkumeja,

pyöräilty,

"voimailtu",

keinuttu,

grillattu,

dippailtu,

katsottu leffa,

naurettu,

halailtu,

suukoteltu.

Ai niin, sain minä lahjojakin. Teini oli tekaissut perjantaina puukässän tunnilla äidilleen lisäpituutta ja Jykä ja Saana hankkivat minulle leikisti uuden maton. Toisin sanoen, selitin matto-ostokseni Jykälle sillä, että se on minun äitienpäivälahja... Säästin Jykän lahjanostoahdistukselta siis. 

Mulla on ollut ihan huippupäivä.

Onneksi olen äiti!

Hyvää Maanantaita!

Tänään olen siivoillut varastoa, lahjoittanut meikkejä ja muuta tavaraa Mammalle. Leiponut, tehnyt ruokaa. Tehnyt pihahommia (niistä enempi Baboon's Home & Gardenissa) hiki hatussa.

Huomaan jälleen kerran ylisuorittavani.

Tämä kevät on ollut todella vaikeaa aikaa. Olen ollut tosi kipeä ja syöminen on ollut hankalaa. On kyllä todellinen ihme, että pääni on kestänyt kaiken tämän.

Ja jälleen kerran, miksi vaadin itseltäni enemmän mitä sairaampi olen.

Pelkäänkö, että aika loppuu kesken?

Pakenenko tätä pahoinvointia ja kipua työntekoon?

Vai todistelenko itselleni, että pystyn edelleen kaikkeen?

OLEN IHAN PIHALLA (sanan kummassakin merkityksessä)

Huuooh! Very kaunis, onneks huomenna ripsihuoltoon nukkumaan.

Nyt Moi moi!

XOXO Babs

Lämmintä Maanantaita murut!

Tänään olen ahkeroinut pihalla rikkaruohoja kitkien ja terassia korjaillen.

Talven jäljiltä terassin laudoitusta joka peittää sokkelin on aina hieman fiksailtava koska painava lumi (ja joku onneton kolaaja) on saanut tuhoja aikaan.

Etupiha kaipaisi jo kovasti uutta soraa pintaan, terassin kaiteet maalausta ja itse terassi kyllästettä. (ikävää huomata aina näitä kun rupeaa jostain korjaileen ni huomaa sata uutta korjausurakkaa). Yritäppäs siinä sitten olla, että yksi asia kerrallaan kun tuntuu, että kaikki repsottaa. :D

No nyt on etupihan sisäänkäynti kondiksessa.

Tämä erä päättyi Baboonin eduksi 1-0 !

:D

XOXO Babs

Kolmen kerroksen väki nukketalossa Lissu Turusen ja Jaska Parrun kanssa asustaa heidän tyttärensä Elli Parru. Lelukauppa Kasken Lelu Oy on tullut perheelle tutuksi ja sieltä on ostettu leluja koko rahalla.

Viikonlopun vesisateiden jälkeen meillä on ollut kaunis, aurinkoinen kevätpäivä, joten pääsin tekemään ensimmäiset kylvöt kasvimaalle. Mies käänsi viime viikolla kasvimaan ja minulle jäi vain vähän kitkemistä ennen kylvämistä. Ensiksi täytyi miettiä tarkkaan istutusjärjestys. Koska sipulin huonoja naapureita ovat porkkana, punajuuri ja pinaatti, eikä pinaatti tykkää punajuuresta, istutuspaikkoja piti hieman suunnitella. Onneksi luin viikonloppuna kirjan Syötävän kaunis piha, josta sain hyödyllisiä vinkkejä. Tänään istutin vain porkkanan, salaatin ja sipulin ja jätän loput touko-kesäkuun vaihteeseen. Osa kasveista vaatii lämpimämmän maan kasvaakseen kunnolla. 

Valitsin porkkanalle siemennauhan, niin sitä ei tarvitse myöhemmin harventaa. Maalasin kiviin merkit jokaisen istutuksen päähän, niin muistan mihin kohtaan kylvöt on tehty.

Tein tänään myös ensimmäisen kukkapenkin paikan. Löysimme takapihan metsästä vanhan padan, josta oli mennyt pohja rikki. Pyöritin sen etupihalle portin pieleen ja kaivoin maahan sopivan kuopan. Pata sujahti maan alle ja lapioin hiekat kottikärryyn. Siinäpä meni voimat vähäksi aikaa ja istutan kruunuvuokot pienen huilitauon jälkeen. 

 Muille kukille täytyy tehdä lisää penkkejä ympäri pihamaata... Olen löytänyt sisäisen viherpeukaloni, joka on vihdoin saanut sopivan kodin... I'm so happy! :)

Taas kerran meidän vuokranvälitysfirma oikein loistaa mahtavalla toiminnallaan. Ai että. 

Klo 11 soi puhelin. Olen menossa yöksi töihin, joten nukun vielä. Puhelimen päässä pirteä firman työntekijä kysyy, olenko saanut hänen viestiään tämän päivän näytöstä - heillä on velvollisuus ilmoittaa etukäteen, ennenkuin tuovat ketään katsomaan asuntoa. 

"Tarkoitat varmaan huomisen näyttöä?" kysyn unisena. Huomiseksi iltapäiväksi on sovittu näyttö, onneksi aikaan jolloin kykenen jo toivottavasti olemaan yövuoron jälkeen hereillä ja vaatteissa. Olen sitä varten jo siivonnutkin keittiötä ja makuuhuoneen, olohuoneessa lojuu kuitenkin vielä edellispäivän puhtaat pyykit ja keittiössä yhden vuorokauden tiskit. 

"Ei kun tämän päivän klo 17 näytöstä puhun. Ja nyt kun ollaan langan päässä, niin tänään on myös yksi näyttö klo 13. Nähdään pian!"

Ööö.. joo onneksi siihen on vielä 2h aikaa. Ehdinhän minä tässä toki nousta, laittaa itseni ihmisen näköiseksi, siivota vaatteet ym. pikkutavarat pois olohuoneesta ja tiskata tiskit. Imuroida myös vessan, joka kerää pölyä nopeammin kuin ehdit aivastaa edellisen siivouksen jäljiltä. Olisko kuitenkin pikkasen enemmän varoitusaikaa kiva saada?

Klo 11 näytön esittelijä mainitsee ohimennen että klo 14 on myös näyttö ja kysyy, olisinko paikalla, kun hänellä ei ole avaimia. Hmmm?!? Erikseen on mainittu jokaisessa tekstiviestissä, että vuokralaisen ei tarvitse olla kotona näyttöjen aikaan. ..Lupaan kuitenkin olla. Ketään ei tule klo 14. Epäilen, etten ehdi tulla menoiltani enää takaisin klo 17 näyttöön (koska odotin kotona klo 15 saakka), joten soitan firmaan ja kerron, etten ehkä ehdi avaamaan ovea vaikka niin lupasinkin. "Noh, täytyy toivoa että sä kerkeät", vastataan toisessa päässä. Aijjaa?? Ja jos en kerkeä, niin te seisotte mahdollisten tulevien vuokralaisten kanssa meidän oven takana odottamassa minua kuinka kauan, tarkalleen? Pyydän naista tyttöä ilmoittamaan esittelijälle, etten lupaa olla kotona silloin, joten suosittelen ottamaan avaimet mukaan. Saan vastaukseksi epämääräistä mutinaa ja luurin korvaan. Puhelusta huolimatta vauhditan omaa aikatauluani niin, että ehdin kuitenkin hyvin kotiin (taistelemaan pätkivän netin kanssa) ennen seuraavaa näyttöä. Esittelijä soittaa ovikelloa viideltä, ilman avaimia. Kaikkiin kysymyksiini hän vastaa kehottamalla soittamaan toimistolle. Lopuksi sentään kiittää, että pääsin avaamaan oven. 

Olen aika varma, että kovinkaan positiivista palautetta en tule tästä firmasta antamaan, ja melko varmasti palautetta kuitenkin annan heidän itsensä lisäksi myös sosiaalisessa mediassa, joskaan se ei varmaan hyödytä ketään muita kuin tässä nimenomaisessa kaupungissa asuvia, koska kyseinen firma ei (luojan kiitos) toimi missään muualla. Huoh. Onneksi kohta pääsee takaisin Suomeen ja opiskelija-asuntosäätiöiden simppeliin maailmaan. 

Ei niin viherpeukalo -miehet kannattaa ohjeistaa puutarhassa ihan kädestä pitäen. Ohjeet tyyliin 'kaivatko sen tuoksuvatun sieltä kuusen alta pois' pitää suosista unohtaa, ellei halua, että se valkoinen syreeni, jolle yrität tehdä tilaa, päätyy kompostiin. Istutin syksyllä viime keväänä siemenestä kasvattamani hevoskastanjan purkista maahan. Keväällä lumien sulettua laitoin sille suojaksi oikein jämäkän omenapuun oksan. Koska taimi kasvoi lantakasan vieressä ja oli vaarana, että jää silti kottareiden murjomaksi, näytin taimen miehelle ja kehotin varomaan sitä. Pari viikkoa myöhemmin lantakasaa tyhjennettäessä mies näytti hevoskastanjaa ja kysyi, että mikäs tuo toinen sitten on ;-D

Ensimmäisestä talvesta selvitty ja aiemmat jutut tästä löytyvät täältä, täältä ja täältä.