Narsissit eivät ole auenneet vielä omassa pihassa, mutta upotin pääni hetkeksi näiden seuraan aurinkoisella rinteellä. Narsissipenkin lähettyvillä hengailu on parasta kevättouhua, parsan syönnin ja nokkosten odottelun rinnalla.
*
Heavily scented daffodils.
Laiskalla on usein paitsi helpompaa myös mukavampaa. En ole kovin siivousorientoitunut enkä jaksa varsinkaan työpäivän jälkeen tehdä oikein mitään yleisen viihtyvyyden eteen. Vähät neliöt, lelujen suuri määrä ja lasten askarteluinto takaavat, että sekamelskassa löytyy (paitsi silmälasit ja puhelin multa ovat aina hukassa). Joten mä olen aktiivisesti välittämättä tuosta sulottomasta sekaisuudesta ja sen sijaan keskityn puuhailemaan lasten kanssa. Win-win. Vähän ennen joulua ostettiin uudet patjat ja vanhat siirrettiin partsille odottamaan matkaa Sortti-asemalle. No, siellä ne tietenkin ovat vieläkin mutta uuden elämän saaneina. Lasitettu parveke lämpiää mukavaksi jo kylmemmäläkin säällä, kunhan on aurinkoista. Ja patjat on nyt levitetty lattialle tehden parvekkeesta mukavan retki- ja pomppupaikan. Sitä omaa pihaa ja trampoliinia etsiessä...
Week-end. Dimanche.
/ Elle US /
Olen tainnut enimmäkseen julkaista vähän kaunisteltuja kuvia omista taimiviljelmistäni. Eli siirrellyt muut taimet syrjään ja napannut kauniita yksittäiskuvia, vaikka totuus on toinen. Alkuun tuo olkkarin ikkuna näyttikin ihan kivalta vanhojen puulaatikkojen päällä kauniissa purkeissa ja laseissa kasvavine taimineen ja tokihan minun silmääni tuo vihreä viidakko on edelleen ihan paratiisi, mutta normaali-ihminen ei ehkä enää tästä näkymästä ole samaa mieltä. En toki itsekään tykkää noista muovisista kylvölaatikoista, mutta ne ovat kyllä kansineen ihan ehdottomat laajempialaiseen kasvatteluun. Vuosien saatossa olen todennut, että siemenkasvatukset missään muualla kuin tässä olkkarin ikkunalla, voi ihan suosista unohtaa. Tv-huoneen ikkunalaudalla kasvaisivat myös hyvin, mutta se on korkealla telkkarin yläpuolella, jossa taimien kastelu tahtoo olla hankalaa. Muiden etelä-ikkunoiden yläpuolella on joko terassin tai parvekkeen katokset ja ne varjostavat niin paljon, että taimista tulee honteloita.
Sen verran taustatietoa vielä kylvöistä, että olen tänä vuonna yrittänyt pääosin kylvää siemenet kylvömultaan tai puristeturvepotteihin. Jos olen tehnyt kylvön valmiiksi suurempaan purkkiin, niin pohjalle olen laittanut tavallista multaa. Sittemmin, kun kaikki mahdolliset mullat oli käytetty ja niitä osteltu jo moneen kertaan lisääkin, siirryin tyynesti käyttämään kaikissa istutuksissa parvekkeelta löytynyttä halpispuutarhamultasäkkiä. Veikkaan, että mullalla on jotakin tekemistä esim. sen kanssa, että tomaattien taimet ovat eri värisiä, mutta enää en muista, mitä multaa on mihinkin purkkiin tullut käytettyä. Kevät on varmaan ollut säiltään jotenkin suotuisa siemenkasvatukselle, aurinko paistoi maaliskuussa paljon ja kylvökset ovat kasvaneet mielestäni normaalia paremmin ja tanakoiksi. Ellen nyt sitten vaan ole yhtäkkiä oppinut huippuviherpeukaloksi ;)
Siemeneistä kylvetyt: basilika, chili, amppelitomaatti, riippapetunia, tarhapetunia, miinanköynnös, keijunmekko, kaunopunahattu, riippalobelia, maissi.
Talvetetut: verenpisara + muratti ja riippapelargonia.
Pistokkaista: pelargoniat.
Petunioita en muista ennen kasvattaneeni. Nyt kylvin peräti kahta eri sorttia. Toinen siemenpussi maksoi 20 senttiä ja siinä on huono kuva vaatimattoman näköisistä riippapelargonioista ja siemenet olisivat riittäneet loppuelämäkseni, mutta päätin sitten hulauttaa ne pieneen purkkiin kaikki kerrallaan ja ei, en todellakaan käyttänyt suolasirotinta tuohon puuhaan :) Nuo ovat kasvaneet aivan mahdottoman hyvin. Viikko sitten revin siitä palasia erillisiin purkkiin. Homma onnistui yllättävän hyvin, sillä juuret olivat aivan pinnassa. Mitenkähän nämä selviävät paahteisista kesäpäivistä, jos päättävät pitää juurensa noin kahden sentin syvyydessä, taimilla on kuitenkin jo kokoa aika paljon, joten olisin kuvitellut juurien olevan purkin pohjassa saakka.
Toinen pussi oli vähän hintavampi tarhapetunia ja kannessa upea kuva kerrotuista kukista. Ne ovatkin olleet kyllä melkoisia nirppanokkia. Siinä vaiheessa kun alkoivat kuolla kupsahdella, siirsin ne lattialle pois auringosta. Siinä ovat viihtyneet hieman paremmin. Nämä kylvin suoraan taimilaatikkoon 1-2 siementä pottiin, koska siemeniä oli vain 30. Kylvöpäivä näillä oli sama (28.2.), mutta kuten näkyy, koossa on hieman eroa.
Nyt sitten menen nostelemaan kaikki miljoona purkkia pois ikkunalta, jotta saan vapuksi puhtaat ikkunat. Ulkoa ehdin ne jo onneksi pestä ja lainassa olevalla Kärcherin pesimellä tuo työ käy kuin leikki, pesuaika vähintäänkin puolittuu, ellei putoa jopa kolmasosaan.
Menin eilen ostamaan vaatekaappia, mutta tulin kotiin kuuden uuden tuolin kanssa. Vaatekaappi, jota olin menossa ostamaan, ei täyttänytkään odotuksiani, mutta silmään osui nämä Iida-pinnatuolit, joita olin juuri edellisenä iltana ihmetellyt netissä ja yrittänyt etsiä nettikirppareilta. Sain tuolit tosi edullisesti Nettikalusteelta, nämä olivat viimeiset kappaleet varastossa ja osa oli ollut näyttelykappaleina.
Pinnatuolit tuovat mieleen mummolan ja sopivat mielestäni hyvin tänne vanhaan taloon. Ostin kaksi mustaa, kaksi keltaista ja kaksi vihreää tuolia. Näin saimme vähän väriäkin tänne melko mustavalkoiseen keittiöön. Hykertelin jo kauppoja tehdessä, että tästä tulee niiiiiiin hyvä!
Kaiken lisäksi näissä tuoleissa on myös hyvä istua! Se ei muuten nykyään tunnu olevan tuolien vakio-ominaisuus; meidän edelliset Iskusta hankitut tuolit olivat sellaisia rimpuloita, että pelkän blogipostauksen kirjoittamisen aikana sain selän ihan helkatan kipeeksi. Näissä tuoleissa istuessa käy kirjoittaminenkin kuin tanssi ;)
Ps. Jos ihastuit Iida-tuoleihin, niin marssi Askoon. Heillä on kuulemma nykyään yksinoikeus myydä näitä tuoleja.
On ikävä kyllä sellainen lause jota olen suustani päästänyt melko kauan. Ja ikävän usein.
Uskoin kauan että kärsin syysmasennuksesta tai kaamosväsymyksestä. Sanoin ihmisille olevani pihalla kun puutarhatonttu tammikuussa. Kun tulee pimeää, märkää ja koleaa niin en enää pysty toimimaan haluamallani tavalla. Olen jopa koskus sanonut olevani puoliksi karhu ja puoliksi ihminen. ihan vaan siksi ettei jäisi epäselväksi että tämä nainen haluaa nukkua, nukkua ja nukkua.
Tämä kevät on ollut raskas. Jopa yhtä raskas kun syksy ja talvi. Mitään ei saa tehtyä, asioita kasaantuu ja seinät kaatuu niskaan.
Työ, harrastukset ja kaikki tuntuu kärsivät tästä saamattomuudesta. En tiedä onko enää edes soveliasta puhua siitä ettei aika riitä, vai pitäisikö sanoa suoraan kuinka asia on. En vaan jaksa. Surulliseksi tämä vetää, etenkin kun niin paljon mielenkiintoistakin jää tekemättä. Kuten tämä heitteille jäänyt blogini.
Haluan voimaa, haluan auringon takaisin!
Tai joku kiva lomamatka, uudet aurinkolasit ja lämmin ja aurinkoinen loppukevät!
Messut olivat omalta osaltani tosiaan pikapyrähdys tällä kertaa mutta kerkisin onneksi käydä moikkaamassa myös Punainen remonttitupa- blogin muutamaa yhteistyökumppania.
Viime vuonna vierailin Biolanin osastolla ja tiedustelin kuivakäymälöistä ja kompostoinnista. Meille kotiutuikin oikein toimiva ratkaisu remonttiwc:ksi koko kesäksi ja syksyksi. Biolanin kompostoivasta eco kuivakäymälästä kirjoitin jo aikaisemmin täällä. Tänä vuonna Biolanin osasto oli erilainen kuin viime vuonna. Osasto oli todella kutsuva ja tiivis, siellä myytiin Biolanin tuotteita ja henkilökunta esitteli uutuuksia kuten havu- ja rodolannoite sekä meillekin tarpeellinen nurmikkolannoite. Usein shoppailen messuilla jotakin pientä Sisusta- puolella mutta tällä kertaa shoppailut keskittyivät Biolanin osastolle. Mukaan lähti mm. orkidearuukku (sain muuten elvytettyä kaksi lahjaksi saamaani orkideaa näiden avulla!) ja uutuustuotteista Amppelilannos (kokeiluun menee mansikoille). Keväällä aion testata Istutuspanosta, joka on yhtä helppo käyttää kuin aikaisemmin testaamani Syyspanos. Itse opettelen vasta puutarhanhoitoa ja voisi sanoa, että paljon onkin opeteltavaa. Messuilla jaettu Puutarhaopas löytyy myös netistä. Biolanin Facebook- sivuilta löytyy usein myös ajankohtaista puutarhatietoa.
Messuilla katsastin pikaisesti myös pihasaunat ja uima-altaat. Pihasaunalle olisi kyllä tontilla tilaa mutta ehkä vielä vanhan kanalamme sauna palvelee pihasaunan roolia. Oliskohan kanala se seuraava remonttikohde - kenties!
Uulan osasto oli värikäs ja suloinen. Olemme remontissamme käyttäneet Uulan maaleja niiden hengittävyyden ja luonnonmukaisuuden takia. Uulan maalit ovat olleet todella miellyttäviä maalata ja meillä on maalattu kuvassakin näkyvillä Uulan sisäpohjamaalilla kaikki pinnat sekä Ilona kuultoöljymaalilla saunan panelit tummaksi. 
Värisilmän osastolla sain hoidettua kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Katsastin uutuudet ja tarkastin asiakkaani projektiin yhden tapetin. Tiesitkö, että BoråsTapeterin nettisivuille on tullut uusi toiminto, josta voit tilata tapettimallin kotiin? Kätevää niin ammattilaisille kuin kuluttajillekin! Myös ihana kasvihuone houkuttelisi..se oli myös kivasti sisustettu! Pikapyörähdys tänä vuonna:)
Papukahvia, parvekepuuhia ja pitkät päikkärit pikkutassun kanssa. Ihan hyvä sunnuntai. Parvekekasvit ja yrtit jäi vielä kauppaan, sillä valikoima ei ollut vielä ihan parhaimmillaan. Koristeheinät ja diy -yrittitarhat pohdinnassa ja Pinterest käy kuumana. Minä siellä MK.
Pus och kram,
M.
Sunday vibes...
Sadepäivän puuhasteluna tein tällaisen ötökkämotellin puutarhaan. Hotellin nimeä ei nyt voi myöntää, koska asumus on hyvin askeettinen ja sen huonevalikoima rajallinen. Kun googlaa ötökkähotellin saa hakutuloksiin hulppeampia pytinkejä. Hoteliin mahtuu suurempi kirjo asukkaita, minä aloitin nyt vaatimattomasti tällaisella simppelillä motelliversiolla.
Sen verran piipahdin pihalla, että kävin näitä jättitatarin Fallopia sachalinensis viimevuotisia putkia hakemassa naapurin aidan ulkopuolelta. Jättitatarhan on vieraslajeihin kuuluva kiusallinen puutarhakarkulainen, jota on jonkin verran päätynyt Suomen luontoon.
Pätkin kasvuston noin viidentoista sentin pätkiin ja kiinnitin luonnonkuitunarulla. Nipun kasaamisessa käytin apuna isoa kumilenkkiä. Ötökkämotelli on ripustamista vaille valmis tositoimiin puutarhassa. Laitan kuvan instan puolelle kun asumus pääsee sijoilleen.
Makuuhuoneen sisustus täydentyi viime viikolla uudella tyylikkäällä helmalakanalla. Mille Nottin laadukkaan mustan helmalakanan tilasin Länna Möblerin nettikaupasta. Napoli helmalakana on jämäkkää kanvaasipuuvillaa, joka laskeutuu kauniisti alas. Kulmissa on suorat laskokset ja korkeutta helmalla on 42cm. Päädyin pitkän pohdinnan jälkeen mustaan väriin, sillä sänkyyn on tulossa samasta kankaasta Mille Nottin Paula -sängynpääty. Tyylikäs helmalakana viimeistelee petauskokonaisuuden.
Aikaisemmin makuuhuoneeseen hankin näyttävät peilipintaiset yöpöydät, jotka antavat ylellistä ilmettä makuuhuoneeseen. Yöpöytiä esittelin teille tarkemmin tässä Bedroom Details -jutussa.
Samettipäiväpeitto / Himla
Mohairpeitto / Balmuir
Mustat koristetyynyt / By Pias*
Silkkikoristetyyny / Designers Guild*
Pussilakanat / Hemtex
Tapetti / Designers Guild
*Tuote saatu blogin kautta
Mihin ne kaikki katoaa? Kuka ne kaikki vie? Tämä alkoi jo, kun meitä oli vielä kaksi. Viikoittain pyykkipäivän jälkeen huomasimme, että jotain on tapahtunut...onko joku käynyt täällä? Miten tämä on mahdollista? Nyt, kun joukkomme on kasvanut kahdella, vierailet talossamme useammin...liian usein mielestäni. Toivoisin, että jättäisit nuo pienet "viattomat" tämän ulkopuolelle. Olemme yrittäneet selvittää tätä mysteeriä, tutkineet pesukoneen, sängynalta, kaapeista, mutta tuloksetta. Mihin ne kaikki katoaa...nimittäin sukat! Miten on mahdollista, että aina jostain parista on se toinen kadoksissa. En voi ymmärtää. Itsellähän sitä kengät on melkein koko ajan jalassa, että ei niinkään väliä, vaikka eripari sukat olisikin. Mutta olishan se ihan kiva, että lapsilla olisi tarhassa samaa paria sukat. Oon kyllä tullut siihen lopputulokseen, että jonkinnäköinen kotitonttu asustaa meillä ja sen mieltymyksinä on meidän perheen sukat ja nyt, kun tarkemmin ajattelee myös mun pinnit, nekin on aina hävyksissä.
Viikonloppu meni leppoisissa tunnelmissa, ulkoilua ja sisäleikkejä, kun sunnuntaina tuo keli oli niin sateinen. Hyvät naurut sain tästä isomman pojan piirrustuksesta, kun kertoi, että tässä on äidin kuva ja, että kuvaan on myös piirretty äidin hermot :). Ilmeisesti jonkun kerran oon saattanut mainita, että äidin hermot menee kohta :)
Olen hankkinut aseita!
Minulla on myös tarkkailijoita ja viestintuojia.
"NE OVAT TÄÄLLÄ! JA NIITÄ ON SATOJA!"
"JULISTAN SODAN! HYÖKKÄYKSEEN biologiset aseeni!"
"KUOLKAA PASKIAISET, KUOLKAA!"
Ensimmäinen 50 euroa on sodankäyntiin tuhlattu. Saakohan tuota myrkkyä jättierinä halvemmalla mistään? Kesän aikana tähän sodankäyntiin kuluu nimittäin satoja euroja.
"HEI MOLOPÄÄT, I HATE YOUUUUUU!!!"
Miksi hitossa koko naapuruston etanat on päättäneet just meidän pihan tuhota? En tajua! Elämä, minä vihaan noitä nilviäisiä sydämeni pohjasta. Ei olla vielä edes toukokuussa ja mulla on kuppi jo nurin. Mahtavaa!
Seuraavana tulee taimiongelma... Onko noissa alakuvissa olevat taimet samaa kasvia? Minun silmääni ne on, mutta en ole varma, enkä muista mitä kaikkea olen tuonne istuttanut. Nyt mietin, että revinkö nuo yläkuvan taimet juurineen maasta, vai annanko kasvaa. Jos ne ovat samaa kuin alakuvassa, niin ne ovat levinneet väärään paikkaan. Toisaalta pelkään, että revin juurineen jotain, mitä olen tuonne viime vuonna kylvänyt, enkä enää muista...
Innostuin taimimyymälässä ja ostin meille pensasmustikoita, sekä kolme köynnösruusua. Jouduin kaivamaan vanhat isot saniaiset kukkapenkistä pois, jotta sain nuo mustikat mahtumaan pihaan. Unohdin taimihuumassa, että suunnittelemallani köynnösruusujen istutuspaikalla on jäätävä kanto, jossa järkyttävä juuristo. Ei siihen ruusuja saa istutettua. Täytyy siis poistaa pihasta myös jotakin muutakin.
Mitähän tästä taas tulee?
Totaalisekoaminen ainakin.
Tässä nyt siis kiinnostuneille, miten meidän lasitettujen parvekkeiden lattia koki muodonmuutoksen. Aiemmat pohdinnat voi lukea täältä.
Kun vihdoin olimme päätyneet ostamaan UPM Profi Floor -komposiittilaatat marmorinvaaleana, alkoi asennustyö. Parvekkeilla oli entuudestaan betonivalun päälle nostettu puulaudoitus ja päätimme asentaa laatat suoran puun päälle. Tilaa oli korkeuden puolesta sopivasti kynnyksiin nähden ja puulaudoitus oli tukeva ja tasainen.
Komposiittilaatat asennetaan vapaasti yhdistämällä ne toisiinsa mukaan tulevilla kiinnikkeillä. Asennus on pääosin nopeaa, työläin osuus oli sahata reunasivujen vajaat laatat mittaansa. Sahaus sujui käsisahalla, kaarevat muodot pylväiden ja sadevesiputken ympärillä sahasimme pistosahalla.
Aikaa asennukseen meni osa-aikatyönä pari päivää per parveke. Valmiit laatat tuntuvat jalan alla hieman joustavilta, tuntuma ei siis ole sama kuin esimerkiksi kivilaatoilla. Pinnan tukevuus ja mahdollinen lonksuminen riippuu toki myös alustan tasaisuudesta.
Itse laatan pinta on hieman huokoinen ja karhea, mutta siihen tippunut likainen vesi lähti ainakin hyvin pyyhkimällä pois eikä värjännyt vaaleaa laattaa. Tummista tuolinjaloista huomasin heti jäävän haaleita raitoja laattoihin, mutta raidat lähtivät pyyhkimällä. Ongelma häviää, kunhan laitan jalkoihin vaaleat huovat tai muut päällysteet.
Lyhyen kokemuksen perusteella laatat ovat tuntuneet hyvältä vaihtoehdolta. Sävy olisi voinut olla hieman enemmän harmaaseen taittava, sillä olemassaoleva harmaa seinä ja sinertävät lasit saavat joissain valoissa laatat näyttämään hieman likaisen värisiltä. Olen kuitenkin tyytyväinen, että valitsimme vaalean lattian, sillä aurinko kuumentaa parveketta jo muutenkin tarpeeksi. Tumma lattia kuumenisi liikaa. Ja nyt tummat kalusteemme tulevat ihan eri lailla esiin vaalealta pohjalta. Sen, miten laatat kestävät aikaa, tulemme näkemään vasta jatkossa.
Ihana päästä nyt sisustamaan parvekkeita kesäkuntoon. Kuvissa näkyvät Fine Little Dayn tyynyt ehdinkin jo hankkia. Tänä keväänä mieltä hallitsevat luonnolliset värit, materiaalit ja käsin tehdyt pinnat. Ja tietysti kasvit ja kukat. Niitä laitan juuri niin paljon kuin uskon "tiellä olevia rehuja" inhoavan mieheni niitä kestävän.
Haastoin blogimme tekemään tässä kuussa jotain kivaa kotiin.
Meidän kotona on tulossa hiukan isommin kivaa, sillä aloitimme vessaremontin. Se ei valitettavasti valmistu tämän kuun puolella, joten jotain muuta oli haasteeseen keksittävä.
Joten virkkasin korin! Koreja ei ole ikinä liikaa.
Kudekorit ovat mahtavan nopeita käsitöitä ja niistä saa helposti erinäköisiä kuteen väriä vaihtamalla tai lisäämällä pieniä yksityiskohtia.
Tähän koriin tuli kahvat vanhasta nahkavyöstä.
Kori valmistui kätevästi ajomatkan aikana. En onneksi ollut kuskina.
Paluumuuttajan to do -lista
Hmmm. Tasaiseksi vetää, mutta tykkään ehkä toteutuksen tasolla tuosta vaaleanpunaisen pantterin listasta enemmän. Vähän enemmän. Pystyisköhän muuttoon liittyvät käytännön asiat ulkoistamaan (jollekulle muulle kuin omalle puolisolle)? Vähänkö olis hyvä bisnesidea!
Kylvin 4 amppelitomaattia 14.2. Sen jälkeen kokeilin uuden kuun voimaa vielä kahdella taimella 27.3., mutta mitenkään huiman paljon nopeammalta ei ole näiden kasvu näyttänyt siihen nähden, että päivä on tuossa välissä pidentynyt kovasti, joten taidan suosista unohtaa nuo kuuasiat omissa kylvöissäni. Pienissä poteissa olleet kaksi tomaattia kasvoivat selvästi heikommin kuin muut kaksi isommissa ruukuissa. Sittemmin istutin nuo kaksi pientä yhteen suurempaan purkkiin ja nyt toinen niistä on kaikkein suurin. Eli purkin koko vaikuttaa kovasti kasvunopeuteen. Veikkaanpa, että yksi syy tomaattieni tanakkuuteen on juuri tuo pienehkö purkin koko yhdistettynä aurinkoiseen, mutta öisin viileään paikkaan ikkunalaudalla. Nuo uudelleenistutetut taimet ovat aivan vaaleanvihreitä, kun taas nuo vanhat taimet ovat selvästi tummempia. Syy saattaa olla mullassa tai nopeammassa kasvussa, mutta en kyllä tiedä tarkemmin, mistä johtuu ja kumpi väri on parempi. Kovasti olen tutkinut näiden latvuksia, mutta vielä en ole nuppuja bongannut, kuten naapureina olevissa chileissä. Vielä pitää kyllä tuota kasvuakin himmata, menee kuitenkin vielä varmaan melkein kuukausi, ennenkuin näitä uskaltaa laittaa edes parvekkeen pikkuiseen huppukasvihuoneeseen.
Hätäinen luonteenlaatuni selviää seuraavasta kuvasta melkoisen hyvin. Siinä missä jollain toisella menisi muutama minuutti kuvan ottamiseen, minä pystyn ottamaan sen ennenkuin kasteluvesi imeytyy multaan ;) Tehkääpä perässä !
Miltä tuntuu, kun pitkällisen etsinnän jälkeen nettipalvelu läväyttää eteesi juuri sopivalta tuntuvan tarjokkaan? Ensipäivät netin välityksellä menevät ihastuksen vallassa, vatsanpohjassa kutittelee eikä ajatuksiin mahdu oikein mitään muuta, huomaat tuijottelevasi samoja kuvia uudestaan ja uudestaan vaikka tarkoitus oli tehdä jotain hyödyllistä. Ennen ensitapaamista käytkin jo niin ylikierroksilla, että matkalla ensiesittelyyn meinaat voida pahoin. Olisipa tämä se! Halutaanko me se? Entä jos joku muukin haluaa sen?!
Sijainti on hyvä, talo on hyvä, tontti on hyvä, lähiympäristö on hyvä ja hintapyyntökin on ihan hyvä. Kyllä me halutaan se. Ja huomenna selviää, saadaanko myös. Kun ei se hintapyyntö nyt ihan täydellinen ole.
Voi juku! Saatiin tänään käsiimme uuden kodin avaimet. Hurjaa! Kaupunki muuttuu, päivökoti, työ, koulu, naapurusto.. Kaikki muuttuu! Taas! Omaan hyvin levottomat jalat, jotka eivät pysy kauaa samassa paikassa. Tämä seuraava koti on minulle jo kymmenes! Nyt aion alkaa kesyttämään jalkojani, jotta olisimme paikallaan edes muutaman vuoden..
/M
P.S. Ihana päästä sisustamaan!
*Blogiyhteistyö
Viime viikolla sain kutsun tutustumaan juuri avattuun uuteen Leipomo Keisarin myymälään Ullanlinnaan. Kakku ja Leipä Keisari -myymäläketju on uudistanut ilmettään sekä valikoimaansa ja kulkee nykyään nimellä Keisari. Uuden konseptin Keisari -myymälä sijaitsee osoitteessa Korkeanvuorenkatu 6. Pelkistetty ja moderni myymäläilme henkii nykyaikaista kahvila- ja leipomokulttuuria.
Keisarin leipävalikoima on täysin uudistunut. Leivät on leivottu taikinajuureen ja paistettu arinauunissa. Leivät perustuvat lähinnä kahteen taikinajuureen, vaaleaan ja ruispohjaiseen hapantaikinaan. Leipien paisto arinauunissa antaa niille kauniin ulkonäön lisäksi mehevän maun. Uudistuneesta valikoimasta löytyy silti edelleen klassiset ruis- ja saaristolaisleivät.
Myös kahvileipien valikoimaa on uudistettu. Uudistuksen myötä täytteiden määrää niissä on lisätty tuntuvasti, jotta pullat ja viinerit maistuisivat vieläkin herkullisimmilta.
Valikoimasta löytyy tietenkin edelleen herkulliset kakut sekä suolaiset leivonnaiset.
Hah (vai pitäiskö sanoa hau), meillä on juhlittu vaaleanpunaista Ryhmähau-synttäriä :) Oikea päivä oli ja meni, mutta sunnuntaina oli kakku pöydässä, ja olikin kakkujen kakku! Tyttö on armoton Ryhmähau-fani - lelujen saantivaikeudesta päätellen ei taida olla ainoa. Niinpä käännyin kakkutaiturin puoleen pyyntöni kera ja pöydässä oli lopputulos. Siinä oli pienillä ja isoilla ihmettelemistä, suurin osa luuli hahmoja muovisiksi, niin aidon näköiset massasta tehdyt koiruudet olivat.
Ikäkriisi ilmeni tänä vuonna asukriisinä ja kenkäongelmina: Mekko vaihtui ennen ensimmäisten vieraiden tuloa päällä olevaan ja kengät varastettiin äidin jalasta. Nämä toki pientä, se todellinen kriisi oli varsinaisena synttäripäivänä, kun tyttö tajusi, että päiväkodissa lauletaan. Pelkkä ajatuskin sai kupin kääntymään nurin...Ja minä kun luulin, että vain omassa lauluäänessäni on jotain vikaa.
Kriisit unohtuivat, kun vieraat saapuivat. Voi sitä vaahtokarkki- ja sipsisirkusta :) Tänään imuroitiinkin jämiä lattialta....
Levätään viikko, jaksetaan taas vastaanottaa vappua:) Yhtä juhlaa koko kevät!