Quantcast
Channel: Lily.fi - Muu koti
Viewing all 10409 articles
Browse latest View live

Talotoimittaja valittu

$
0
0

Kilpailutuksemme talotoimittajan suhteen on vihdoin saatu päätökseen. Loppumetreillä mukana oli enää elementtipuolelta Omatalo ja Planiatalo ja pre-cut puolelta Kastelli. Etenkin parin viime viikon aikana ykkösvaihtoehto tuntui vaihtuvan parin päivän välein, kun kilpailutus kävi kuumimmillaan. Lopulta mukana oli enää Omatalo ja Kastelli, jotka paransivat tarjoustaan vuorotellen viime metreille saakka. Sinänsä hyvä, että annoimme kilpailutukselle aikaa, koska ainakin meillä tarjouksia viilattiin useampaan otteeseen näiden kolmen parhaan toimittajan kanssa. Arkkitehtiin uponnut summa saatiin kyllä moninkertaisena takaisin kilpailutuksen yhteydessä. En sitten tiedä, kuinka paljon talotehtaat ovat valmiita tinkimään talopakettien hinnoista, mutta ainakin meillä tarjouspyynnöistä omilla luonnoksilla saimme ihan ensimmäisistä tarjouksista viilaamalla huomattaviakin parannuksia sekä toimitussisältöön että hintaan lopullisissa tarjouksissa.

Talotoimittajaksemme valitsimme lopulta Kastellin, joka sai vakuutettua meidät siitä, että pre-cut on meille ja meidän taloomme paras vaihtoehto. Alunperinkin lähdimme siitä, että haluamme tehdä mahdollisimman paljon omalla työllä. Pre-cut onkin omatoimirakentajalle varsin varteenotettava vaihtoehto. Lisäksi se sopii arkkitehtuuriltaan haastaviin kohteisiin, koska talosta voidaan tehdä mittojen mukaan juuri sellainen kuin on luonnosteltu. Meidän talossamme huonekorkeus, molemmin puolin viisto sisäkatto, ulokkeet ja suuri ikkuna pinta-ala antoi elementtipuolelle haasteita. Talo olisi toimitettu osittain pystyelementteinä ja monelta osin puuverhoilematta. Lisäksi elementtien asennus olisi ollut normaalia haasteellisempi ja meillä kun oli tarkoituksena asentaa ne omin voimin... Pre-cuttina pystytys omin voimin taas onnistuu suhteellisen vaivattomasti ja todennäköisesti jopa ilman tarvetta nosturille. Määrämittaan katkottuna seinärakenteista saadaan rakennettua saumaton ja tiivis. Meidän talo elementteinä toteutettuna olisi vaatinut aika paljon näperrettävää vielä sekä ulko- että sisäpuolella, joten ajallisesti pre-cuttina rakentamisessa emme varmaankaan edes jää kovinkaan paljoa jälkeen. Koska puurakennuskomponentit esikatkotaan tarkasti tehtaalla ja kootaan valmiiksi rakennustyömaalla työpiirustuksia noudattaen niin myös hukkamateriaalia ja jätettä syntyy vähän ja se voidaan hyötykäyttää. Myöskään tavaran kuljetukseen ja asentamiseen ei tarvita raskasta kalustoa. Näin ollen pre-cut on myös ekologinen vaihtoehto. Toki pre-cut tuli myös edullisemmaksi kuin elementit, mutta uskomme sen olevan meille järkevä tapa rakentaa ja sillä tapaa pääsevämme myös laadullisesti hyvään lopputulokseen. Eikä valintaa ainakaan huononna Kastellin 20v. markkinajohtajuus, AAA-luottoluokitus, ISO 9001-laatu ja ISO 14001-ympäristösertifikaatit. Paljon hyvää olemme kuulleet myös Kastelli-rakentaja Tukusta. Myös OmaKastelli-verkkopalvelu kuullosti aika näppärältä tavalta hallita rakennusprojektia ja on varmasti suuri etu, jos joskus tulee eteen talomme myyminen.

Sopimus on nyt allekirjoitettu ja voidaan siirtyä projektissa taas eteenpäin. Niille, jotka vasta aloittelevat talotoimittajakilpailutusta niin vinkkinä voisin antaa pyytää tarjouspyynnöt heti alkuun mahdollisimman tarkoilla toimitussisällöillä. Me emme niin tehneet ja alkuun menikin aikaa viilata tarjoukset ns. samalle viivalle. Ja kuten sanottu, kannattaa antaa kilpailutukselle aikansa ja viilata tarjouksia moneen eri kertaan. Etenkin loppumetreillä toimittajat olivat valmiita antamaan huomattaviakin etuja. Jos on mahdollista niin kannattaa myös käydä tutustumassa rakenteilla oleviin kohteisiin sekä taloesittelyihin jo valmiissa kohteissa. Ja vaikka tapaamisissa istuminen välillä ärsyttikin (kun samalla viikolla saattoi olla kolmekin eri talotoimittajatapaamista) niin niistä saa kuitenkin eniten irti niin vaihtoehdoista, talotoimittajasta itsestään sekä myös toimitussisällöistä. Stressaava ja aikaa vievä prosessi, mutta vaivansa väärti.

kastelli logo.jpg

 


Krääsälelu-awards

$
0
0

Tajusin pari päivää sitten, että meillehän on kertynyt (toistaiseksi) oikeastaan vaan ihan hurjan kivoja ja sympaattisia leluja. Tajusin sen sillä hetkellä, kun tirppa näytti minulle innoissaan Burger Kingin lastenaterian mukana tulleen... ...mikähemmettitääoikeinon?!?

20150224_102537.JPG

En ymmärrä. Mikä tämä oikeasti on? Ihan h*vetin (anteeksi) ruma pallo, jonka voi laittaa tuollaiseen ihan h*vetin (anteeksi) omituiseen telineeseen. Eikä se kunnolla edes pysy siinä telineessä.

20150224_102641.JPG

Tässä ei oikeasti ole edes yritystä. Tämä on mun silmään ainoastaan ruma ja hyödytön.

20150224_102737.JPG

Tirppa nimesi tämän "Liisa-palloksi". Todennäköisesti Liisa-pallo "eksyy" viimeistään lentokoneessa matkalla kotiin. Roskikseen.

Heitin tämän jutun otsikkoon summassa "krääsälelu-awards", eli ilmeisesti alitajuntani oli keksinyt tällaisen spontaanin hölmön idean: löytyykö teiltä muilta joitain vastaavia karseita leluja? Pahimmillaan vaikka sellaisia, jotka vieläpä ovat lapsen suosikkeja. Tai sitten ihan täysin-täysin hyödyttömiä hampurilaisaterialeluja. 

Äänestetään karseinta tykkäysnapilla - ja eniten sydäntykkäyksiä saanut karsein lelu tietysti palkitaan! Saa tietty äänestää useampiakin. Hmm en vielä edes tiedä, että millä... (keksin siis tän just) ehkä voisin pyytää jostain palkinnoksi jonkun pienen lelun, joka oikeasti on kiva. Heh tai jos en saa mistään, niin ostan itse - en kyllä sit mitään kovin kallista, sori :D

Kuva ois kiva, mutta myös tarkka kuvailu lelusta ja sen käyttötarkoituksettomuudesta tietysti käy :)

Tästä se siis käynnistyy: krääsälelu-awards! Hehee antaa tulla kuvia/kuvauksia ja tykkäyksiä!

Kodin värit 4/5 -PINKKI

$
0
0

image.jpg

Tämä väri on tullut kotiini hyvin vaivihkaa ja täysin suunnittelematta. Enkä ole edes varma pidänkö pinkistä väristä sisustuksessa ;). Eteisen pinkki matto on omittu sukulaisilta; heillä se oli ennen lastenhuoneen mattona, mutta kun he vaihtoivat ko. huoneen sisustusta, kysyin saisinko maton itselleni (lue: nappasin kainalooni ja suuntasin junalle). Aivan täydellinen matto eteiseeni: juuri oikean kokoinen ja helppo pitää puhtaana eli siis iisi imuroida :). Olen suunnitellut sen vaihtamista toisen väriseen yksilöön, mutta todennut etten raaski tuhlata rahaa uuteen mattoon, kun tuo on vielä niin toimiva. (Matto Anttilasta?)

image.jpg

Pinkki heräteostos kauppareissulta. (Tulppaanit Prismasta)

image.jpg

Tarvitsin reilu viisi vuotta sitten silloiseen kämppääni rahia, mutta kaikki löytämäni olivat aivan liian kalliita opiskelijan budjetille. Lopulta löysin erittäin edullisen ja hyväntuntuisen rahin. Ainoa ongelma oli se, että kyseinen rahi oli päällystetty erittäin rumalla kankaalla (selittänee edullisen hinnan, olisiko ollut nelisenkymppiä?). Eikun yllämainittujen sukulaisten kangasvarastoa tonkimaan; sieltä löysin heiltä sohvan päällystämisestä ylijäänyttä kangasta (sohva tuli siihen samaiseen yllämainittuun lastenhuoneeseen, josta myös pinkin maton perin) juuri sopivan kokoisen palan. En tietenkään ollut älynnyt mitata omaa rahiani, mutta onneksi olin ottanut mukaani sen sysiruman päällisen, jonka avulla sain surautettua Singerillä suht oikean kokoisen päällisen. En ole aikuisiällä turhan paljoa ompelukonetta käytellyt, joten lopputulos oli siihen (ja melko ylimalkaiseen mittailuun) nähden oikein bueno ;) Nyt tuo väri ei oikein istu enää olohuoneeseeni ja odotankin inspiraatiota (ja sopivaa kangasta), että saisin väännettyä rahiin uuden päällisen. 

image.jpg

Omistan varmaan parisenkymmentä sisustustyynyä (olen ihan varma, että ne sikiävät aina öisin), mutta vain yksi niistä menee nykyään pinkki-kategoriaan. Minulla on aiemmin ollut useampikin pinkki tyyny, mutta olen vähän kerrallaan vaihtanut päällisiä. Tämäkin tyyny kokee saman kohtalon, kunhan löydän uuden kivan, oikean kokoisen ja ennenkaikkea edullisen päällisen. (Päällinen Prismasta)

Aikaisemmin esitellyt värit löytyvät täältä: keltainen, harmaa, turkoosi

Ovatko viherpeukalot muita onnellisempia?

$
0
0

Vuosikausia vanhat keijunmekon siemeneni ovat itäneet. Samoin amppelitomaatit ja pari koe-erää riippapetuniaa. Mietin taas aamulla nämä aarteet havaittuani, että miten niin pienestä voi olla niin onnellinen ja ovatkohan viherpeukalot yleisesti ottaen onnellisempia ihmisiä kuin muut ihmiset? Tiedän jo etukäteen, että läheskään kaikki kylvöt eivät muutu upeaksi kukkamereksi tai valtavaksi sadoksi, mutta sekään ei haittaa. Matkanteko on yhtä ihanaa kuin perillepääsy. Hiihtoloman vietosta kotona iloitsin jo etukäteen paljolti sen vuoksi, että kerrankin voin ryhtyä kylvöpuuhiin jo ennen lomaa ja sen aikana. Räntäsade ei haittaa yhtään. Tykkään muutenkin kaikesta kauniista ja olen ollut ihan superonnellinen, kun töissä tehtiin keittiöremppa. Moni arvosteli moista rahantuhlausta, osalle asia oli täysin yhdentekevä, mutta minä iloitsen joka kerta työpaikan oven avatessani ja nähdessäni upouuden kahvihuoneen. Loman jälkeen aion siivota ja sisustaa työhuoneeni kevääseen.

Olkkari on meillä valoisin paikka ja siitä aiheutuu dilemma viljelmien ja estetiikan välillä. Usein olen kääntänyt sohvan ikkunan eteen ja piilottanut purkkiarmeijan sohvan taakse, mutta silloin kasvun ihaileminen on hankalaa. Tänä vuonna päätin tehdä kylvöksistä sisustuselementin ja tuoda terassin kenkätelineinä toimivat vanhat puulaatikot ikkunoiden eteen. Suunnitelmissa on ollut myös virittää jonkinnäköinen tilapäinen taso lecaharkkojen tai betonista valettujen pienien kuutioiden päälle, mutta moista en ole vielä saanut aikaiseksi, joten tämä saa kelvata.

kylvöt2.jpg

kylvöt1.jpg

kylvöt3.jpg

 

Onko sitä?

Pienen eteisen säilytysratkaisut

$
0
0

Me aloitettiin meidän eteisen pikkuremppa n. puolitoista vuotta sitten ja kröhöm..... se on edelleen kesken! Mitään suuria juttuja sieltä ei puutu, vaan kyse on enemmänkin sellaisista pienistä jutuista - kuten seinät pitäisi maalta ( mun mielestä ) vielä kertaalleen, fiksata lattia ja löytää sopivan kokoinen kuramatto, pari pientä sähköjuttua sekä miettiä järkeviä säilytysratkaisuja pieneen eteiseemme.

Eilen sain siivouspuuskan ja pesin eteisen seinät Brunon mukana kulkeutuneesta kurasta. En ole pitkään aikaan jaksanut tarttua mopin varteen, vaikka likaiset seinät ovatkin osuneet silmääni monta kertaa päivässä. Nyt kuitenkin likaisuus riitti ja tällä hetkellä seinät kiiltävät valkoisuutta - ja kaikenlisäksi eteinen vielä tuoksuu ihanalta, puhtaalta ja raikkaalta!

Siinä samalla aloin suunnitella keskeneräistä eteistä ja päätin, että se on saatava valmiiksi ennen kesää! Pakko! Mies teki eteisen toiselle seinälle joskus vuonna nakki ja peruna liitutaulun, johon oli tarkoituksena kirjoittaa tärkeitä viestejä. Tällä hetkellä taulussa lukee: " Yhtiökokous 2.10.2014 17:30 "Sitä ennen taulussa luki: " Muista lippu salkoon. Mukaan: Kesäkurpitsa, porkkana "  

Jos tauluun ilmestyneet viestit ovat joskus ja juhannuksena, ei mun mielestä taululla ole sen suurempaa käyttötarkoitusta. Tosin, mä voisin varmaan kirjoittaa siihen isoilla kirjaimilla " MUISTA AVAIMET! ", sillä mulla on todella ikävä taipumus unohtaa ne kotiin. Tai kotioveen.

Mutta, mitä mä sitten olen suunnitellut eteiseen? Ensinnäkin eteinen kaipaa naulakkoa, mihin ystävät ja sukulaiset saisi ripustaa takkinsa. Naulakossa voisi myös roikkua Brunon hihna, pyyhe sekä heijastin,- ja sadeliivi. Tällä hetkellä ne roikkuu sähkökaapin reunasta sillä tavalla todella esteettisesti! Olen pyöritellyt päässäni jonkinlaista pallonaulakkoa, taikka sitten noita kuuluisia Dots- naulakoita. Onko teillä jollain muuten kokemuksia noista naulakoista? Onko ne käytännöllisiä?

Kaipaan myös jotain paikkaa mihin laskea avaimet, kesällä aurinkolasit sekä muu pieni tarpeellinen sälä. Tällä hetkellä avaimet ovat mulla aina hukassa, koska en muista mihin ne aina laitan ja miehen avaimet roikkuu eteisen peilikaapin naulakossa. Parhaillaan mun silmää miellyttää aika paljon nuo Iittalan Aitio hyllyt. Näin ensimmäistä kertaa tällaisen isosiskoni luona ja mietin heti olisiko meillä paikkaa sellaiselle. Silloin en keksinyt mitään, mutta nyt olen päättänyt, että eteinen olisi sellaiselle paras mahdollinen paikka.

Pieni, kompakti ja simppeli sekä varmasti myös aika monikäyttöinen. Paitsi, että hinta on pirun suolainen.

Kollaasin kuvat: Dots, Iittalan Aitio hyllyt  Finnish Design Shop ja PallonaulakkoJysk

 

Hämähäkin seittejä ja kissanketkuloita...

$
0
0

KMN_9554.JPG

KMN_9556.JPG

KMN_9559.JPG

KMN_9560.JPG

KMN_9562.JPG

KMN_9566.JPG

KMN_9567.JPG

KMN_9572.JPG

KMN_9576.JPG

KMN_9579.JPG
Huomasin tänään olohuoneen seinähyllyn alapuolella hämähäkin seitin... mutta enemmän kuin olisin ajatellut että 'voi ei olisiko suursiivouksen aika', ajattelin että 'onneksi hämähäkit eivät viihdy likaisessa kodissa'

Enemmän kuin siivouksesta, olen ahdistellut nuista karvakasoista jotka ovat viime päivinä pudotellut jos jonkinlaisia asioita alas hyllyiltä. On kummallista että välillä ei tapahdu mitään 'epämiellyttävää' heidän puoleltaan (perusjuttuja lukuunottamatta) ja välillä sitten on kaikki alhaalla ja oksennukset matoilla, tapetit revitty seiniltä, joogarullat etsitty kaapista ja raavittuna yms. AAAARGH! 

Muuten on kyllä viikko alkanut oikein kivasti sekä onnistuneesti kun on Kapun kanssa vietettty valmistujaisjuhlamiitinkiä siskon luona ja kahvittelua ystävän/kummitätin tykönä. Mies on käynyt Helsingissä ja erittäin tärkeänä koen myös tämänpäiväisen piiloleikin pikkuVipen kanssa töiden jälkeen. Meillä oli niin hauskaa♥

Mukavaa viikonjatkoa, 
Minna/lts

KMN_9582.JPG

 

Road to hell..eikun Ikeaan

$
0
0

Tässä nyt pieni kuva katsaus lauantai päiväämme kun käytiin Ikeassa. Startti oli 7.30 joka tapamme mukaan tosin venyi puolella tunnilla. Alunperin poikaystävän veli olisi halunnut startata matkaan jo 6.00 mutta siihen ei meikäläisen unilahjoilla pysty. Tämä on huono puoli kun seurustelee henkilön kanssa joka on aamuvirkku ja myös hänen koko perheensä. Kesät ja joulut kun vietetään porukassa niin koko perhe on ehtinyt aamu yhdeksään mennessä siivota koko talon, syödä aamupalan, lukea lehdet, käydä 10 kilometrin lenkillä ja parantaa nälänhädän. :D.. ja minä kömmin nuutuneena sängystä vasta 11 maissa. Minun unen lahjat alkavat olla jo yleinen vitsi heidän kesken.

Ensimmäiset kaksi tuntia katsellessa ja ideoidessa kului kuin hujauksessa. Vaikka kuinka luulimme olevamme nopeita, kello löi jo kaksi ennenkun olimme selvinneet yläkerrasta ja pääsime vetämään napaan perinteiset lihapullat.

2015-02-21 11.42.37.jpg

2015-02-21 12.28.36.jpg

2015-02-21 12.48.21.jpg

2015-02-21 13.21.24.jpg

Ruokailun jälkeen se työ sitten alkoikin. Olimme ilmeisesti taas aliarvioineet kuinka paljon sitä tavaraa loppujen lopuksi tulisi kertymään sillä lähdimme yhdellä kärryllä matkaan. Ensimmäisen 7 metrin jälkeen kärry pursuikin jo yli. Itsepalveluvarastoon päästessä laatikoiden määrä senkun kasvoi ja pieni ahdistus siinä taisi myös iskeä että mitenhän nämä kaikki saadaan mahtumaan autoon ja peräkärryyn..sekä tuleeko rahat riittämään.

Kassalle päästessä oli aika uupunut olo ja sen näki kasvoilta. :D

2015-02-21 15.42.26.jpg

2015-02-21 15.42.02.jpg

Vihdoin alettiin lastaamaan autoa ja kärryä ja kaikki mahtui kuin mahtuikin mukaan. Hiukan takapenkillä oli ahdasta mutta se ei haitannut sillä reissu oli onnistunut ja takana päin. Toivottavasti ihan heti ei tarvitse uudelleen lähteä.

2015-02-21 16.19.03.jpg

Ikea.jpg

Kotiin päästyä oltiin ansaittu nämä.

2015-02-21 21.42.34.jpg

T, Sari


Sittenkin narsisseja

$
0
0

En ollutkaan ostanut pikkusipuleita ruukkuihin istutettaviksi, niinkuin luulin, sillä niistä avautuikin pikkunarsisseja. Sipulit ovat peräisin viimekeväisistä pääoven ruukkuistutuksista. Olin jossain kohtaa kesää viskannut ne kukkapenkkiin tarkoituksena kaivaa ne maahan, mutta löysinkin ne raukat sellaisenaan kukkapenkistä syksyllä perennoja siivotessani ja tökkäsin ruukkuun ja kellariin ja unohdin koko jutun. Ihme, että niissä silti riittää voimaa kukintaan. Tänä keväänä täytyy muistaa istuttaa ne maahan ja lannoittaa kunnolla ja syksyllä nostaa kuivumaan ja laittaa ruukkuun vähän myöhemmin, etteivät kukkisi vielä ihan näin helmikuussa. Meillä onkin nyt melkoinen sillisalaatti kukkijoita kotona: kahta eri sorttia tulppaaneja, nämä narsissit, kaksi valkoista amaryllistä ja yksi punainen ja kliiviakin vielä päätti yllättää kukinnallaan, vaikka kukki jo syksyllä. Onneksi kukkia ei voi koskaan olla liikaa!

narsissit1.jpg

 

Kutuhommia

$
0
0

Terve taas! Jotenkin kaiken muun hyörinän keskellä meinaan aina unohtaa tämän blogin olemassaolon, vaikka ei tämä kauaa ole olemassa ollutkaan. Heh! :D

Huomasin tuossa vajaa pari viikkoa sitten, että juuri saapunut rihmakala-pariskunta, eli meidän kesken rihmikset, käyttäyti jotenkin oudosti. Toinen kyyhötti suodattimen takana, ja toinen ei uskaltanut mennä tämän toisen lähelle, koska tämä suodattimen takana kyyhöttänyt , eli koiras, käyttäytyi kovin agressiivisesti tätä toista kohtaan. Siitä sitten taas Aqua-Webin foorumiin lukemaan, että mitä ihmettä ne nyt puuhaa. Ja niillähän oli kutuhommat meneillään! 

Huulirihmakalat

Koiras jopa muutti väriään punertavan harmaaksi kudun aikana. Koiraan ja naaraan muuten tunnistaa selkäevästä. Toisella evän pää on pyöreähkö ja toisella taas terävä.

Näissä rihmakaloissa tuo koiras on muuten se, joka poikasista huolehtii, naaras vaan yrittää popsia mädit. 

Noo, se koiras siis kyyhötti edelleen siellä suodattimen takana ja yritti epätoivoisesti tehdä rihmakaloille tyypillistä vaahtopesää, jonka tarkoitus on sitten suojella mätimunia lillumasta minne sattuu. Sillä aikaa kun koiras teki pesää, naaras kävi vähän väliä norkoilemassa pesän luona, josko se olis jo valmis. Tais olla masu täynnä mätiä, kun niin oli hoppu. Koiras ei tästä hoputtamisesta kauheasti tainnut tykätä, koska ajoi naaraan aika uhmakkaasti akvaarion toiseen päähän. Jaa heti nopeesti takas pesälle kuplia tekemään.

Vaikka pesä ei kovin kummoiseksi tullut (muutama onneton vaahtopää näkyi), rupesi kalat parittelemaan. Naaras pujahti koiraan huomaamatta sen kylkeen kiinni, ja sitten ne kalat meni semmoseen hassuun sykeröön, ja ei aikaakaan, kun mätiä alkoi tupsahtelemaan! Vaikkakin mädit kyllä lähti ajelelehtimaan ympäri pintaa, ja naaras kävi napostelemassa pallerot parempiin suihin :/

Hyvää kuvaa en kutupuuhista saanut, mutta tämmöisen hieman epätarkan ja hämärän videon sain!

Mutta semmosta kalan elämää tällä kertaa! 

 

Pää ja päivät sekaisin

$
0
0

Varasin extempore kirppariviikon ja sen seurauksena pengoin aamupäivän ympäri taloa miettien mitä kaikkea saisin myytäväksi kasattua. TAVARAA ON NIIN PALJON!

Parin tunnin selaamisella myytävää kertyi kolmen ison kassillisen verran, kaksi kassillista astioita, laseja, kynttilänjalkoja yms. ja yksi kassillinen vaatteita. Päätin, että tuolla määrällä pääsen alkuun ja lisäilen sitten joka päivä jotain, että pysyy kiinnostavana "osasto".

Touhukkaana kannoin kassit autoon ja suuntasin kohti kirpparia. Jätin kassit autoon ja menin tarkistamaan, josko varaamani paikka olisi jo tyhjätty, olin vähän etuajassa, mutta eihän sitä koskaan tiedä.
No eipä ollut tyhjätty, eikä näyttänyt siltä että kovin pian mitään tapahtuisikaan, kirppis oli menossa kiinni ja ketään ei näkynyt osaston lähellä sen näköisenä, että korjaanpa kamat pois.
Ärtyneenä marssin infoon ja ilmoitin, että vuokraamani paikka oli täynnä tavaraa!! Ystävällinen asiakaspalvelija pahoitteli asiaa ja kysyi paikannumeroa, jonka napakasti artikuloiden ilmoitinkin. Kysyin voinko itse alkaa sen tyhjentämisen vaikka kärriin vai tuleeko hän sen tekemään. Nainen tutki päätteeltään asiakastietoja ja kohotti katseensa:

"Sun varauksesi alkaa hei vasta perjantaina"

 

Hotel life + Questions

$
0
0

image.jpg

image.jpg

image.jpg

image.jpg

image.jpg

image.jpg

Tampere.

Tässä kaupungissa on jotain samaa, kuin Turussa. Ihania vanhoja rakennuksia ja hyvä tunnelma, olihan meillä myös hulvaton porukka! Tampere on ehkä vähän enemmän coolimpi, kuin Turku. Joeksi kutsumani koski virtasi energisenä ja yhdisti kauniisti kaksi kaupunginosaa. Vanhoja punatiilisiä rakennuksia, alkuperäisiä kivitaloja ja tunnelmallisia katuja... mitä nyt yhden päivän aikana ehdin bongailemaan.

Sain siis Maj:lta ja Ida:lta ilahduttavan kutsun minilomalle. Muutamia bloggaajia kokoontui tutustumaan Tampereen Hotelli Ilvekseen, yöelämään, ravintoloihin ja muutamiin sympaattisiin kauppoihin. Tiedättekös, tästä reissusta on tulossa minun tekemä video! Minulla on jo yhteensä kolme videota työnalla, ihanaa hommaa, mutta myös jäätävän työlästä!

LOPUKSI:

En ole kuuna päivänä tehnyt klassista "Kysy minulta" -postausta. Nyt sen teen ja toivon tietysti teiltä fiksuja kyssäreitä huru mykkä. Antaa palaa bebet! Kysyneiden kesken voisin arpoa vaikka pienen ylläripaketin, keksin jotain kivaa teille.

Henna

x

Puutarhani värit 8: Voiko fuksiaa vahvempaa olla?

$
0
0

Fuksia_2_Kasvihormoni.fi.jpg

Tämän viikon väri on yksi suosikeistani pihalla. Se on vahva ja erottuu vihreästä hyvin mutta vaaleamman sävyn kanssa se taipuu pehmeäksi ja jopa hempeäksi kokonaisuudeksi. Värin nimitys vaihtelee sen mukaan, kuka puhuu: minä kutsun tätä väriä mielelläni fuksian punaiseksi.

Ylärivissä laukkaneilikka menestyy karussa ympäristössä. Meillä sen vieressä kasvaa hopeatäpläpeippiä, joka kukkii yhtä aikaa saman värisin mutta erilaisin kukinnoin. Kolmikon täyedentää reunuskasvina kasvava tuoksukurjenpolvi, joka tuo paitsi sävyn, myös tuoksun mukanaan.

Fuksia_4_Kasvihormoni.fi.jpg

Yläpuolella on ukkolaukka, jota hehkutin myös maanantaina. Verikurjenpolvi löytyy keskeltä, se on laukkaneilikan kanssa samanlaisissa kuivissa kivikoissa menestyvä ja hehkuva kasvi. Viimeisessä kuvassa on yksivuotinen leijonankita, joka tuottaa kukkavarren toisensa perään, kunhan vaan pääsee kasvun vauhtiin.

Ihanaa väri-iloittelua!

Julkaisen kerran viikossa kuvasarjan siitä, millaisissa väreissä puutarhani kukkii - tai on kukkimatta. Olen valikoinut kuvia epämääräisen määräisesti ja oikeastaan ainoa kuvia yhdistävä teema on jokaviikkoinen värivalinta.

Aiemmat postaukset löytyvät täältä:

Kevään valkoinen

Harvinainen sininen

Haalea liila

Kellertävä kerma

Monikasvoinen vihreä

Alkukesän vaaleanpunainen

Kesän hempeysväri

Pionien pikkusiskot

$
0
0

Rakastan ihanan reheviä kerrottuja tulppaaneja, jotka auetessaan muistuttavat pioninkukkia. Hiihtoloman kunniaksi ostin ensimmäiset kaksi nippuani: valkoisen hienostuneen, nupullisen ja lyhytvartisen, jota pidin alkuun jonkin aikaa paketissa vähässä vedessä, jotta varret pysyisivät tanakoina. Ja toisen pinkin, rehevän ja runsaan, jo auenneen ja vähän pituutta saaneen, joka kurottelee boheemisti maailmaan. Ihania molemmat!

tulppaani2.jpg

tulppaani1.jpg

 

OTIN HAASTEEN VASTAAN, OSA III

$
0
0

Kastelu_Kasvihormoni.fi 8.jpg

Jatkan haasteen parissa kolmatta ja viimeistä kertaa. Tämän kerran kysymyksiä on kolme:

1. Ensi kevään projekti pihalla? 2. Mistä hankit taimesi? 3. Miten puutarhassasi hoituu kastelu?

Aloitetaan kahdella ensimmäisellä, sillä ne ovat nopeita vastata. Kolmanteen meneekin sitten muutaman kuvan kanssa hieman pidempään.

Vai, että meidän puutarhan ensi kevään projekti? Meillä projektit ovat vähän niin kuin kasassa, alkaa olla valmista. (Paitsi takarinteen suhteen, mutta siitä ei puhuta.) Projektiksi muodostunee nurmen kasvun tarkkailu ja kameran kanssa heiluminen. Niin, ja tuohon keittiön ikkunan eteen muodostuvan alati laajentuvan siemenkylvösviljelmän kasvattelu valmiiksi.

Öhöm, sitten muistan, että ehkä myös parvekkeen puunaus ja alakatoksen tuumailu. Mutta ne eivät ole virallisesti osa puutarhaa vaan talon jatkeita, portteja puutarhaan, joten unohdan ne saman tien pihaprojektien listalta ja lisään kauniin kesäpäivän viettotapojen listalle.

Mistä hankit taimesi?

Kuten jokainen viisas puutarhuri, hankin sieltä, mistä on parasta hakea. Moni kasvi on kaverilta hamstrattu, puutarhatutuilta vaihdettu, metsäkompostista kaivettu tai sukulaisilta pihistetty. Osa on kaivettu mukaan edelliseltä pihalta tai nipistetty naapurin penkin reunasta. Tosi moni on tilattu nettimyynnistä mutta vielä useampi haettu oman kylän kaupoista, joista haluan mainita nimeltä Viherlandian. Se on erityisesti puidenhankintapaikkani. Sitten ovat tietysti myös siemenistä kasvaneet yksilöt, joiden siemenet puolestaan ovat tulleet myös edellä mainituista paikoista.

Kastelu_Kasvihormoni.fi 2.jpg

Miten puutarhassasi hoituu kastelu?

Onneksi asun pitkällä pohjoisrinteellä, johon saapuvat niin kesä- kuin talvisateetkin täysimääräisinä, kuten nyt vaikka viime viikonloppuna vajaa parikymmentä senttiä vetistä räntää. Yleisesti ottaen talvella sataa vajaan metrin verran (tänä vuonna vähän vähemmän), mikä pitää keväällä maan kosteana pitkälle kesään. Kesällä puolestaan vihmoo harva se päivä, ja milloin ei sada, roikkuvat pilvet tuossa jyrkänteen rinteellä tuoden kosteutta. Syksyllä taas – jos ei olisi niin rinteinen piha, täällä saattaisi ehkä saada hilloja omalta pihalta. Vastaan siis, että ensi sijassa kastelun hoitaa joku muu kuin minä.

Vaikka paikallisilmasto on suotuisa, pitää puutarhassa olla myös veden toimittajan roolissa. Meillä taivaasta riippumattomaan kasteluun on kolme tapaa.

Kasteluletku_Kasvihormoni.fi 7.jpg

Ensimmäinen tavoista on letkukastelu. Rehti ja rehellinen veden jakaminen pitkin muovista letkua ja suuttminen hajoittaman suihkeen suuntaaminen kohti kasvien juuristoja.

Kasteluletku_Kasvihormoni.fi 9.jpg

Itärinteen kuivuuteen istutettu tuija-aita sai viime kesänä automaattikastelijan, joka pyrkii säästämään kaupungin vettä lorotellessaan sitä kuivina kausina juuristoille. (Hupsis, letku jäi aidan juurelle, mahtaakohan se olla enää käyttökelpoinen ensi kesänä.) Letku kulkee kukkamaan reunaan upotettuna halki pihamaan, jotta ei ole ruohonleikkurin tiellä. Nerokas keksintö tuollainen ajastin ja mahtava henkilö tuo oma Tekninen tukeni, joka tietysti hankkii meille kaikki hyödylliset hilavitkuttimet.

Kastelu_letku_maassa_Kasvihormoni.fi 6.jpg

Toisekseen täytän kannuja sadevedellä, jota varastoidaan kasvimaan tuntumaan. Tuhatlitrainen on vielä tyhjillään mutta pienempi pönttö täyttyy (ja tyhjenee) tasaiseen tahtiin. Kiitollisna molemmista, tuon ison kun saisi vielä viritettyä täyteen toimintaan, alkaisi järjestelmä lähennellä täydellistä. Sato ainakin kiittää.

Kastelutynnyri_Kasvihormoni.fi 3.jpg

Kastelukannut_Kasvihormoni.fi 1.jpg

Kolmanneksi meillä kastellaan kannulla kaupungin vedellä. Keksin kannujen täyttöön nerokkaan tavan viime kesänä, sillä tätä kastelutapaa tuli harrastaa kuivana ja kuumana kesänä usein. Tsek tis aut:

Kastelukannu_Kasvihormoni.fi 4.jpg

Koska kastelu on varsinkin ruukkuistutuksissa jokapäiväistä puuhaa, käytän paljon altakasteluruukkuja. Olen hamstrannut ison määrän 20-30-litraisia ruukkuja sekä kasvihuoneeseen lisäksi pari tuplasti suurempaa ruukkua. Niiden säiliöt kun pistää täyteen vettä, saa vedenkantamisen jättää väliin muutaman päivän tai jopa (istutuksesta riippuen) parin viikon ajaksi.

Kastelu_Kasvihormoni.fi 1.jpg

Olenpa tehnyt noista altakasteluruukuista myös kauniimpia versioita siirtämällä altakasteluruukun irtopohjan lasitetun saviruukun pohjalle. Toimii.

Salaa totean myös, että neljäntenä kikkana meillä kastellaan myös hyvässä yhteistyössä naapurin kanssa: paetaan itse paikalta ja jätetään homma toisille. Puolin jos toisinkin.


Mielessä hattara ja pupunkorvat

$
0
0

41033634_99-43033637_02-43053654_01.jpg

41053634_09_R.jpg

41053634_09-43073639_09-41023636_95-43095669_TA.jpg

41093622_95-41083633_02-43053654_01.jpg

Kuvat Mango Premium Spring

Lisääntyvä valo lakaisee vaatekaappia: kaikki mustat ja tummat vaatteet tuntuvat tunkkaisilta. Kovin harmillista, koska tuohon kategoriaan kuuluu 90% vaatteistani. Ehkä nyt on se kevät, kun hankin ainaisten harmaiden teepaitojen sijaan hattaranvärisiä, syksyllähän jo aloitin ne harjoitukset menestyksekkäästi tällä takilla.

Hempeän yläosan lisäksi olen päättänyt, että hankin kaksi juttua, jos hyvät eteen tulee etsimättä: leveälahkeiset housut tai housuhameen, ja vitivalkoiset tennarit. En Parikkatyttöjä ole ollenkaan, mutta valkoiset pupunkorvatennarit oli aika söpöt. No, tuskin minä swoosheistani kauemmas pääsen. 

Muita mullistuksia kevät tuskin vaatekaappiin tuo: simppelit linjat jaksaa aina vain miellyttää silmää.

 

Valokuvia

$
0
0

077.JPG

Olen valokuvannut aina. Ensin filmille ja nyt viimeiset vuodet digikameralla. Kironnut muutossa valokuva-albumeita, joita on pahvilaatikoittain. Selannut albumeita välillä kaivaten ja välillä helpottuen. Vanhoissa valokuvissa, jos missä, on mukana kaikki matkan varrella koettu. Ensimmäiset omat kodit, festarireissut, eksät, opiskelukaverit ja edesmenneet koirat. Pahanen pahvialbumi kätkee sisäänsä valtavan määrän tunnetta.

Havahduin paperisiin valokuviin muutama vuosi sitten, kun V syntyi. En ollut jaksanut teettää kuvia paperille enää vuosiin. Vanhat kuvat oli poltettu cd-levyille, eikä uudessa tietokoneessa edes ole cd-asemaa. Tajusin, että kuvat eivät tule säilymään varmasti missään muussa formaatissa, kuin paperilla. Olisihan se surullista miettiä joskus että ai niin, eipä muuten ole yhtään kuvaa lapsestakaan tallessa kun kaikki on sillä viisikymmentä vuotta sitten poistuneella tiedostoformaatilla...

Aloin teettää kuvia ja ostaa valokuva-albumeita. Ja niitä ärsyttäviä pikkuisia kuvankiinnitysliuskoja. Kuvien sommittelu albumiin on hidasta, meditatiivista ja rasittavaakin. Ja vie tuntikausia. Mutta olen tosi iloinen, että olen saanut aikaiseksi tehdä taas sitä hommaa.

Juhlan lisäksi yritän kuvata ihan tavallista arkea. Koiran silppuamia sohvatyynyjä, syksyn ensimmäisiä sänkipeltolenkkejä, narsisseja pihassa, kesän ensimmäisiä uimareissuja ja pihan hiekkalaatikolla vietettyjä hetkiä. En oikeastaan edes tiedä miksi. Pelkäänkö näiden hetkien katoavan vai etten enää muistaisi niitä?

Valokuva-albumin lisäksi kuvat ovat kahdessa paikassa digitaalisina. Mieluiten kuitenkin selaan niitä juuri albumista. Siinä on jotenkin ihan eri tunne kuin läppärin tiedostokansioissa. Päivät, viikot, kuukaudet, vuodenajat ja vuodet siististi mustille sivuille liimattuina.

Kodinkoneet taloomme

$
0
0

Kodinkoneista päädyttiin teräksisiin, sillä meidän mikro, vedenkeitin ja kahvinkeitin ovat jo rosterisia ja muutenkin valkoinen on helpommin jotenkin halvan näköinen. Valkoistakin kyllä pohdittiin, sillä kyseessä on vanha talo, johon haluamme puun tuntua ja keittiöön tuleekin todennäköisesti antiikkihiotut valkoiset puuovet ja tammitaso. Lopullinen valinta kallistuikin sitten ehkä juuri noiden muiden keittiön tavaroiden perusteella sinne teräkseen. Ja täytyy sanoa, että se kyllä näyttää siistimmältä lähes aina! Astianpesukoneen integroimista mietittiin, että se sulautuisi joukkoon paremmin, mutta eilen löydettiin laadukas astianpesukone todella hyvästä alennuksesta ja näin ollen luovuttiin integroimisideasta. Plus Tapsa ei välttämättä ollut siitä niin innostunut.

Tapsa ostikin sitten eilen astianpesukoneen, induktiolieden sekä hellan. Jääkaappi on vielä hakusessa, side by sidea ollaan mietitty, mutta myös erilliset täyskorkeat jääkaappi ja pakastin ovat vaihtoehtona. Tässä ostoksia kuvina! Kuvat expertiltä, josta kodinkoneetkin ostettu.

Grundig-GNU51010X-astianpesukone.jpg

Electrolux--liesitaso.jpg

Electrolux--erillisuuni.jpg

Tämä side by side siis harkinnassa, mutta katsellaan, ei ole onneksi kiire. Siellä on kuitenkin jääkaappi ja meillä on pieni jääkaappipakastin, joten alkuun kyllä päästään! 

samsung side by side.png

 

H-hetken tunnelmia

$
0
0

Ja näinhän se aika kuluu ja tupakka palaa, kuten vanha kansa tuppaa sanomaan, ja meidänkin muutto alkoi häämöttää. Ja ne viime hetkethän menivät juuri kuten Strömsössä.

Ensin meni astianpesukone tukkoon. Mahtavaa, tiskithän ovatkin juuri se, mitä pakkausrumbassa kaipaa. Seuraavaksi meni vessa tukoon. No onneksi niitä sentään oli kaksi.

Sitten saamme kuulla, että pojan hoitajaksi lupautunut mummi oli ollut valitettavassa rinneonnettomuudessa, eikä keppien vuoksi luonnollisesti voinut hoitaa poikaa muuttopäivänä. No, kyllä tästäkin vielä selvitään.

Mutta sitten tuli se pahin, muutama päivä ennen muuttoa. Mieheltä tuli tekstari, että hänellä on flunssa.

Ei, ei ja vielä kerran ei. Korttitalo meinasi romahtaa aivan totaalisesti. Mikään, ei mikään, ole elämää lamauttavampi tekijä kuin miesflunssa kaikessa komeudessaan. Eipä ihme, että itseltänikin lähti sitten ne jalat alta (hei se kipsihän tästä olisikin vielä puuttunut!).

Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Mieskin tokeni jopa ennätysajassa, tukokset korjattiin ja karavaani suuntasi kohti uusia ihanampia nurkkia ja laitumia. 

Ja jos jotain tästäkin opimme, niin enpä muuta enää ikinä. I-ki-nä.

Halv åtta hos oss

$
0
0

Vielä jatketaan hieman kodin sisustuksella ja sillä, että mitä sieltä Tampereen reissulta sitten tarttuikaan mukaan.

Saataiskohan jotain sponsoria Ikealta jos linkittäis nämä heidän sivuille? :D Tervetuloa meille a.k.a Ikea luetteloon, alkaa olla jo pieni sisäpiiri vitsimme. Paljonhan toki ollaan muualtakin hankittu mutta tottahan se on että Henmes kalusteet huutavat ruotsiksi, titta på mig. Eniveis, me tykkäämme niistä ja sehän on pääasia. Kuinka monella muulla tuntuu että koti on täyttynyt Ikean kalusteista?

2015-02-22 10.22.37.jpg

2015-02-23 11.15.12.jpg

2015-02-23 11.15.49.jpg

2015-02-23 11.16.26.jpg

Keskeneräinen projekti kotimme vielä on mutta niinkai se kuuluukin olla. Tuntuu että lamppujen kuvut, lipastojen värit ja mattojen kuviot tulevat pian jo korvista ulos joten taitaa olla parasta pitää taukoa, katsella rauhassa ympärille ja nauttia hetki työntuloksesta. Sitten taas jatketaan.

T, Sari

Viewing all 10409 articles
Browse latest View live