11. Tämä koriste onkin kenties kaikista kerroksellisin.
Sain tämän itsetehdyn komistuksen aikoinaan siskoltani. Silloin tuossa puukarahkassa roikkui kaksi joulunkelloa.
Myöhemmin siihen lisääntyi K:n joskus kilpailusta voittama lankatonttu sekä H:n itsetehty joulunkello.
Mistelillä,
joka myös roikkuu oksassa, on aivan oma, söpö pikku tarinansa.
Erään joulun alla vuonna miekka ja kilpi saimme mieheni kanssa päähämme että haluamme jouluksi kotiimme mistelin.
(että pääsemme pussailemaan, hihi)
Idea tuli arvatenkin monista monituisista amerikkalaisista jouluelokuvista joita silloin katselimme tiuhaan, kenties PikkuNaisia elokuvasta.
Joka tapauksessa, misteliä metsästettiin KAIK-KI mahdolliset kaupat.
Kävimme läpi kynttilämansetti-valikoimat sunmuut silkkikukat mutta ei vaan löytynyt.
Sitten ajattelimme että käymme vielä kukkakaupasta kysymyssä löytyisikö mahdollisesti oikeaa misteliä
mutta kukkakaupan ystävällinen tätikin valitteli että ei ole.
Olimme jo lähdössä pois kukkakaupasta kun myyjä yhtäkkiä hihkaisi että
'Hei, minäpäs katson onko tuolla lattialla roskien joukossa yhtään'.
Hän oli ollut tekemässä sivuhuoneessa kukka-asetelmia ja sieltä kaikkien kukanlehtien ja hileiden joukosta löytyi kuin löytyikin muutama pieni mistelin varsi. Kaiken joulukiireen keskelläkin täti ne sieltä poimi ja narutti pieneksi kimpuksi.
Hän ei halunnut siitä missään nimessä maksuakaan vaan toivotteli meille hyvää joulua.
Ystävällisyys huipussaan. Vaan eipä vieläkään paljon muuta kukkakauppaa käytetä kuin tätä samaista ystävällisen palvelun putiikkia!
Sieltä jäi meille misteli, se roikkui milloin minkäkin oven karmissa kunnes tajusimme laittaa sen tuohon oksaan.
Nykyään se roikkuu portaikon yläpuolella joten muistakaas siinä kohti aina
pusi-pusi, jouluisin.
*****