Ehkä maailman surkein ja huonoin hetki tulla kipeäksi. Vielä(kin) asioita hoidettavana, ja tämän hetken energiataso riittää sängyllä tai sohvalla makaamiseen. Matkalaukut ammottavat tyhjyyttään, ja yritän vakuuttaa itselleni, että mitä myöhemmin pakkaa, sitä enemmän mukaan tulee asioita, joita oikeasti tarvitsee (justjoo).
Mutta ei kaikki ihan huonosti oli: mulla on ehkä kämppä (eli huone) Englannissa! Lähetin maanantaina n:nettä sähköpostia aamulla jätettyyn ilmoitukseen vapaasta huoneesta. Kaiken skeptisyyteni vastaisesti ilmoituksen jättäjä vastasi ja sain alustavasti puolimyöntävän vastauksen!!! Ullakkohuone sijaistee Walkeyssa, noin 20 minuutin kävelymatkan päästä yliopistosta ja on suhteellisen edullinen, sekä vuokra sisältää laskut. Siihen loppui tietoni asunnosta. Sain eilen illalla kaksi kuvaa, toinen asunnon julkisivusta (ihan tavallinen talo, ei mitään ihmeellistä) ja toisen huoneesta, josta ei juuri saanut käsitystä huoneesta. Tällä hetkellä huoneessa on tuoli (muiden huonekalujen pitäisi kuulemma tulla pian) ja ainakin yksi kattoikkuna. Huoneen seinät olivat kuvan kohdalta pystyssä ja ihan siistissä kunnossa. Ehkä myös muut fasiliteetit ja tilat ovat ihan kunnossa (pyykkiä olisi kiva joskus pestä sekä suihku ja keittiö mukava bonari). Talossa asuu kaksi 22-vuotiasta poikaa, joista toisen, Georgen kanssa olen lähettänyt sähköpostia (viestien ja fb-stalkkauksen perusteella vaikuttaa ihan kivalta tyypiltä). Liikaa vain ei saisi innostua, koska mitään ei ole lyöty lukkoon. Toivon hartaasti, että tämä natsaisi. Eikä sillä loppujen lopuksi niin väliä ole, millainen huusholli on kyseessä, kun tässä tilanteessa vain toivoo, ettei tarvitse asua sillan alla tai kalliissa hotellissa/hostellissa. Toivottavasti pääsen sunnuntaina käymään siellä, laittamaan nimen paperiin ja huokaisemaan helpotuksesta.