Missi on sopeutunut meille jo aivan hyvin. Kolmatta kokonaista päivää eletään. Mutta mitenkäs se Manu?
Ensimmäisenä iltana Manu oli pörröinen ja sihisevä, mutta jo toisena päivänä se oli vain sihisevä. Kolmannen päivän iltana (minun ollessa nukuttamassa Papua) oli Manua oikein kovasti ärsyttänyt Missin nukkuminen ja tämä oli käynyt kaikki omat ja Missin lelut läpi yrittäessään saada leikkikaverin.
Tänään neljäntenä päivänä meno näyttää tältä:
Siis hippaa ja painimatseja
Manu ei ole pistänyt ollenkaan pahakseen sitä, että hän sai uuden leikkikaverin. Nukkuva koira saa nukkua, mutta muuten meno on kerrassaan vauhdikasta. Manu tykkää käydä läpsäisemässä pehmeällä tassulla Missin hipaksi ja juosta karkuun. Manu on joskus epäreilu ja hyppää tuolille turvaan, mutta usein myös antaa Missin ottaa kiinni ja sitten he painivat. Meno meinaa mennä välillä hurjaksi, mutta Missi osaa ärähtää Manun purressa liian kovaa ja sitten molemmat menevätkin hetkeksi kauemmas toisistaan rauhoittumaan. Ihanat leikkivät pennut!