Eilen hyvästelimme Suomen taas vähäksi aikaa. Tällä kertaa olo ei ollut niin haikea kuin vuosi sitten, koska tiedän olevani jatkossa paljon lähempänä. Saimme raahattua tänään matkalaukkujen avulla tavaroitani välivarastoon uutta kodintapaista varten. Ensi kuun loppupuolella suuntaan viimeistään tänne pysyvämmin ja huomenna lähtee lento kotiimme vielä hetkeksi lämpimämpään keliin. Tämänpäiväistä sadetta ei siten nähdä tulevan kuukauden aikana.
Kohta on kolme kotia. Lapsuuden koti, opiskelijakoti ja yhteinen koti mieheni kanssa. Silti haaveilen The Kodista, jonka pikkuruiselle pihalle ainakin haaveissani istutan lukuisia tuoksuvia ruusulajikkeita.