Kuinka lyhyessä ajassa voi kotiutua? Näköjään kolmessa päivässä. Uskomatonta, että jo nyt oon ottanut perheen elämänrytmin omakseni ja tuntuu siltä niinkuin olisin ollut täällä aina. Kun kulttuuri on oikea ja ihmiset oikeat, jokin vaan klikkaa ja sitä tuntuu kuuluvansa joukkoon.
Tällä viikolla on vähän erilainen päiväohjelma kuin jatkossa, koska lapset on vielä koulussa. Olen siis A:n ja P:n kanssa illat, ja aamut on mun omaa aikaa. Ollaan Kajanderin kanssa kulutettu aamuisin kuntosalin laitteita. Liityttiin siis heti maanantaiaamuna AlfaFitin jäseniksi ja nyt ollaankin käyty joka aamu treenailemassa. Tää juttu sovittiin jo ennen lähtöä, koska musta tuntuu että espanjalainen ruoka vois muuten tehdä tepposet...
Olen ollut positiivisesti yllättynyt perheen ruokailutottumuksista. Vaikka vaaleaa leipää kuluukin aikamoisen paljon, tähän mennessä syödyt lounaat ja illalliset on olleet terveellisiä. Tietty lounaat saan tällä viikolla tehdä itse ihan oman makuni mukaan. Arkipäivisin illallisen valmistaa kodinhoitaja, joka puuhastelee täällä iltapäivisin. Sekä eilen että maanantaina syötiin kasvisruokaa, jihuu! Eilen listalla oli purjo-peruna-porkkanakeittoa ja maanantaina kukkakaaligratiinia. Rasvaa ei toki ollut kummassakaan ruuassa säästelty, joten maku oli kohdallaan.
Tyttöjen kanssa ollaan iltaisin pelattu pelejä kuten Scrabblea, Who is Who'ta ja sananselityspeliä. Eilen luettiin lisäksi Harry Potteria ja pelattiin tabletilla shakkia. Mulla on vielä vähän paineita siitä että tehtäisiin kaikkea kehittävää eikä vaan hengattaisi altaalla. Alkuviikon sää ei ole kyllä ollutkaan mikään auringonpalvojan unelma, mutta huomisesta eteenpäin pitäisi taas porottaa.
Iltojen hitti on ollut lettikampauksen suunnitteleminen ja tekeminen seuraavaa koulupäivää varten. Eilen näpersin P:lle tuollaisen sykerön:
Nyt lounaspuuhiin ennen kuin kodinhoitaja tulee huseeraamaan tänne. Adios!