Menneenä viikonloppuna muistin:
Miten mahtavaa on syödä aamiaista, johon on panostettu hiukan normaalia enemmän.
Miten hienolta tuntuu mennä koko päivä ja yö vapaana kaikesta vastuusta, tehdä vain sitä mitä itse tahtoo.
Miten tärkeää on ihana ystävä joka ymmärtää, että tissiliivien tarjouslaatikoiden tonkiminen menee kaikkien aikataulujen ja suunnitelmien edelle.
Että suunnitelmia voi muuttaa lennosta. Jättää aamulla leivotut nyyttärikuppikakut kotiin, hakea sen sijaan eväät kaupasta ja unohtaa se bilemekko.
Kuinka hienoa on tutustua uusiin ihmisiin, syödä hyvin, juoda vähän liikaa viiniä, nauraa vähän liian kovalla äänellä ja puhua hiukan liikaa.
Että hermoni eivät vieläkään ole kehittyneet kestämään alias peliä.
Kuinka henkeäsalpaavaa on omistaa ystävä, jonka haluaisi rutistaa hengiltä.
joka vielä aikuisenakin kykenee halutessaan näyttämään kahdeksan vuotiaalta tuittupäältä,
joka ratkaisee suvereenisti sekä minun että itsensä lässähtäneen tukan ongelman kaivamalla meille hiuspinnit juhlien emännän pinnikiposta.
Että itsensä uuvuksiin tanssiminen tuntuu mahtavalta, että viinipullon käsilaukkuun hajoaminen voi samaan aikaan ketuttaa ja naurattaa ihan sairaasti, että kevätyössä kadulla juokseminen, junasta myöhästyminen ja velaksi taksilla ajaminen tuntuu VAPAUTTAVALTA.
Miten juhlien jälkeisenä aamuna pienetkin rasahdukset saa säikähtämään ja kuinka oma peilikuva pelottaa. Kuinka hienoa onkaan kömpiä miehen puolelle petiä, kaivautua peittojen alle ja kuulostella kuinka isä ja tytär laulelevat keittiössä ja valmistavat yhdessä aamiaista.
Miten satumaisen pakahduttavalta tuntuu nousta varovaisesti sängystä, avata ovi kirkkaaseen aamuun ja kahvin tuoksuun, saada rakkaalta mieheltään hymy, suukko nenänpäähän ja lautasellinen aamiaista eteensä.
Kuinka hienoa on astua huojuvin, tärisevin jaloin omalle pienelle pihalle, jossa paistaa aurinko.
Miten riemukasta on tanssahdella kuplien seassa.
Kuinka yletöntä onnea lapsen uuden taidon oppiminen voi vanhemmille tuottaa.
Menneenä viikonloppuna muistin, kuinka äärettömän onnellinen ja onnekas ihminen olen.
Kiitos kaikille asianosaisille, olette niin <3
Erityis superkiitos rakkaalle aviomiehelleni, jonka ihanuutta ja lempeyttä on vieläkin, vuosien jälkeen, vaikea käsittää.
En vaihtais sekuntiakaan pois.