Tervetuloa lukemaan uutta sisustusblogiani, jossa pääosaa näyttelee kotini: vuoden 1922 puutalo. Kerron ensin hieman siitä, miksi juuri hän. Sen Oikean kodin löytäminen on samanlaista, kuin Sen Oikean miehenkin. Löytääkseen unelmiensa prinssin, on pussailtava muutamaa sammakkoa matkalla. Löytääkseen unelmiensa linnan, on kurkistettava muutamaan latoon.
Muutin Helsingin keskustan sykkeestä takaisin rakastamaani mustavalkoiseen kotikaupunkiin Turkuun. Alusta asti oli selvää, että pääkaupungin betoniviidakon jälkeen halusin muuttaa suloiseen persoonalliseen puutaloon ja toteuttaa unelmani omasta pihasta sekä saunasta. Jokakoti.fi ja ikotie.fi olivat noin kahden kuukauden ajan kovalla kulutuksella. Kävin katsomassa yhteensä 22 eri puutaloa. Näin paljon kauniita saneerauksia ja toimivia ratkaisuja, kunnes huomioni kiinnittyi tähän 1922 rakennettuun yksilöön. Näytössä olin myyty. Vaikka rakkaani olikin saanut 1980-luvun saneerauksessa laittoman ruman kuorrutuksen peitelistaa, pahviseinää ja järkyttävää tapettia, en voinut olla näkemättä metsää puilta. Hiomaton timantti. 
Pohjaratkaisu on minulle täydellinen, muutamaa väliseinää lukuunottamatta. Sain niille purkuluvan. Avot, Se Oikea oli löytynyt. Ahkera etsiminen tuotti viimein tulosta. Kotia lähdetään remontoimaan näiden keräilemieni inspiraatiokuvien pohjalta 
Vaaleanharmaa puu tulee koristamaan lattioita, mäntypinnat maalataan puhtaan valkoisiksi ja sisustuksessa tullaan leikittelemään mustalla ja valkoisella, uudella ja vanhalla: rohkeilla kontrasteilla. Kauniit kattoparrut ja tiiliseinää kuoritaan esiin, kakluunikin entisöidään ennalleen. Tämä blogi kertoo tarinaa pienestä kolmikerroksisesta puutalosta, josta kuoriutuu unelmieni koti. Stay tuned as they say.... ;) 