”Olen ajanut tämän pihapiirin läpi jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Silloin alussa navetassa oli lehmiä, oli sikala ja pieni kanala, hevonen oli vaihtunut traktoriin. Pellot antoivat ravintoa niin eläimille kuin ihmisillekin, metsää kaadettiin harvoin. Sitten isäntä kuoli, talon lapset olivat valinneet koulutuksen ja häipyneet kaupunkiin, jäljellä oli enää emäntä. Karja lopetettiin, mutta emäntä sinnitteli vielä muutamia vuosia keskittyen pihapiirin ja pienen kasvimaan hoitoon. Nyt kuitenkin talo on ollut jo tyhjillään parikymmentä vuotta. Lapset ja vanha emäntä kävivät vielä kesäisin, mutta koska emäntä ei enää selvinnyt maalla ja lapsillakin on omat mökit, isiensä maista erotettu, talo alkoi autioitua. Se pantiin myyntiin.”
”Kuka hullu sen uskaltaisi ostaa, kattokin vuotaa ja kuisti on pahoin kallistunut. Pihasta voi enää mielikuvitusta käyttämällä nähdä, että se on ollut joskus kaunis ja hyvin hoidettu.”
”Niinpä, hullu täytyy sen olla, joka tämän ostaa. Metsätkin ympäriltä myytiin ensin kaverille, joka ei halunnut ottaa rakennuksia riesakseen.”
Elokuussa vuonna 2011 kuitenkin tuli sellainen hullu, joka katsoi paikan päällisin puolin, haistoi, ettei sisällä ollut homeen hajua ja teki tarjouksen, 59.000 euroa toivoen sen johtavan kauppaan jo pian, että pääsisi aloittamaan remontin. Kaupat tehtiin kuitenkin vasta marraskuun lopussa. Remonttihaaveet piti suosiolla siirtää seuraavaan kevääseen.
Se hullu, joka osti talon, on kertomuksemme mummo. Hän oli päättänyt eläkkeelle jäätyään muuttaa paikkaan, jossa ei olisi naapureita ja palvelutkin hyvän matkan takana. Hän halusi mahdollisimman keskelle korpea, mahdollisimman lähelle niin villiä luontoa kuin se näillä leveyksillä oli mahdollista. Sinä syksynä talvi tuli vasta joulun jälkeen. Mummo kävi vielä ennen joulua kerran paikan päällä suunnittelemassa remonttia. Satatuhatta, sen hän olisi valmis sijoittamaan, mutta itsensä ja vaatimuksensa tuntien tiesi jo silloin, ettei se tulisi riittämään. Helsingin kaksio ja vähäiset säästöt olisi kuitenkin mahdollista uhrata. Hän halusi kokeilla, mihin pystyisi vielä vanhoilla päivillään.
