Woppidoo, kuinka innoissaan voi olla lattiasta? Aika todella innoissaan voin kertoa! Olimme jo kerran päättäneet, että helppohoitoisuuden ja kestävyyden vuoksi laitamme uuteen asuntoon laminaattilattian. Löysimme todella kivan näköisenkin ja aika mukavan tuntuisenkin vaihtoehdon Bauhausin valikoimasta, jossa ei todellakaan hinta päätä huimannut. Meni kaksi viikkoa ja mieheni aloitti: Mitä jos sittenkin parketti? Olisihan se sitten kunnon puuta ja tuntuisi kivemmalta. No juu, sanoin minä.
Siitä se ajatus sitten lähti. Bongasin sisustuslehdessä sairaan hienon parkettilattian ja pikainen googlettelu paljasti lattian olevan suomalaisen (loimaalaisen tarkemmin sanottuna) Timberwisen valikoimassa. Vilkaisin nopeasti hintalappuja ja totesin, että no juu ei. Itsetuhoisena kävin vielä rautakaupassa silittelemässä Timberwisen näytepaloja ja siellä hyllyn välissä kehräilin "kokeile nyt kuinka pehmeeltä tää tuntuu!".
Olen tottunut yleensä tekemään vähän työtä haluamani eteen ja tässäkin tapauksessa aloitin internetin crosscheckauksen, josko ko. firman parkettia saisi jostain vähän huokeammalla hinnalla. Ja ei tarvinnut pitkälle mennä (firman nettisivun etusivulle), jossa kerrottiin, että Loimaan Rautiassa myydään Timbrwisen jämäerät outlet-hinnoilla. Otin oitis puhelun Loimaan Rautian Arjalle (ihana nainen!), jolta kyselin, että millaisia jämäeriä sitä olisi tällä hetkellä tarjolla. Ja bingo! Sattumalta varastossa makasi 66 neliötä Timberwise Antarctis saarniparkettia harjattuna ja mattalakattuna. JESSSSSS! Tämä ihanuus saapuu siis ensi viikolla meille kotiinkuljetettuna naurettavalla euro per neliö kuljetusmaksulla. Couldn't be happier!
Ilolla on aina myös kääntöpuoli, sillä isäni, the ultimate remppatyyppi, rikkoi eilen kätensä kun remppajakkara hajosi alta. Tällä hetkellä on siis harvinaisen epäselvää, että kuka tämän liimaparketin oikein asentaa ja milloin. Huoh. Mutta eiköhän tästä selvitä, ja pääasia, ettei isä loukannut itseään pahemmin. Tavalla tai toisella meillä tepastellaan muutaman viikon päästä tämän päällä:
