Aamuhypetystä + herkullinen vihermousse

Rakastan aamuja. En pelkästään niitä rauhallisia vapaapäivän aamuja, jolloin ei ole kiire yhtään mihinkään, vaan myös niitä aamukuuden kuntosalin avausvuoroja ja niiden tunnelmaa. Kun kello soi viideltä, ryömin varovasti poikaystäväni käden alta, otan kylmän suihkun, puen, astun ovesta ulos ja kävelen silmät ummessa bussiin. Hyppään bussista metroon, jään metrosta Kampissa ja astun Otaniemeen vievään bussiin. Tiedättekö aikaisten aamubussien yleisfiiliksen? Kaikki istuvat hiljaa, unisina, aika harva näppäilee kännykkää. Suurin osa katselee ikkunoista ulos ja koko bussissa vallitsee rauhallinen tunnelma. Tykkään siitä. Yleensä avaan silmäni kunnolla ensimmäisen kerran vasta Lauttasaaren sillalla, rakastan Lauttasaaren siltaa ja kaukana siintävää avomerta. Ja kun jään Otaniemessä bussista, kävelen aina rantaa pitkin töihin. Ja hämmästyn joka kerta, miten kaunis meri on.

Yksi työni ihania puolia on se, että aamuvuoroissani on aina aikaa heräillä. Kuunnella hyvää musiikkia, keittää kahvia ja istuskella höyryävä kuppi kädessä hymyssä suin toivottelemassa hyviä huomenia ja hyvää treeniä aikaisille treenaajille. Tulen poikkeuksetta hyvälle tuulelle ja saan ihan mahtavan draivin päivään, kun ulkona pimeässä odottelee treenailijoita ennen kello seitsemää. Reippaat! <3

Ja sitten on ne vapaapäivien aamut. Kun saa herätä ilman herätyskelloa, haistella kahvia, keittää kahvia, sytyttää kynttilät, kuunnella lempeää musiikkia, suorittaa aamuvenyttelyt nautiskellen ja katsella ikkunasta kuinka aurinko nousee jossakin talojen takana. Juon yleensä kahvia parisen tuntia, inspiroidun, kirjoitan ja luen lempiblogejani, ennenkuin valmistan aamupalaa.

Aamupalani on aika poikkeuksetta omeletti vaihtelevilla täytteillä ja jotain vihreää. Katsoin toissailtana The Hundred Foot Journey-elokuvan (kaikki ruoan ystävät! KATSOKAA, tämä leffa saa kuolan valumaan ja kaikki aistit terävöitymään!) ja siitä inspiroituneena päätin valmistaa rakkaudella ja intuitiolla maita ja mantuja järisyttävän omeletin. No eihän se sitten mennyt niinkuin Strömsössä, vinkki vinkkinä älkää kokeilko chilin, kanelin ja basilikan yhdistelmää munakkaassa. Ei toimi.

Mutta se mikä toimii, on tämä vihersmoothie! Tai minä tykkään jättää koostumuksen moussemaiseksi, jonka voi sitten lusikoida suuhunsa. Jos laittaa silmät kiinni, voi erehtyä luulemaan syövänsä mangomoussea. Vaikkei resepti ole mangoa nähnytkään.

Ihan kaikkein parasta tässä reseptissä on se, että se on a) helppo b) täynnä hyviä rasvoja c) elimistöä todella tehokkaasti puhdistava d) niin hyvää, että menet ihan hämillesi sen ulkonäön ja maun ristiriitaisuudesta ja e) paleo, gluteeniton, maidoton, munaton, sokeriton, vähähiilihydraattinen ja sanonko vielä mitä! Ja uskokaa minua kun sanon että tämä on vihersmoothieksi aika herkkua. Olen kokeillut vetää vihershotteja nenästä pidellen, tehnyt sellaisia vihersmoothieita että ne pääsivät suoraan tehosekoittimesta viemäriin kulkematta minun elimistöni kautta ja heitinpä joskus munakkaaseenkin spirulinaa. Virhe :D Mä olen NIRSO viherjauheiden suhteen. TÄMÄ on Ella-accepted resepti.

OIKEASTI HERKULLINEN VIHERMOUSSE/SMOOTHIE (yhdelle)