...Brick Lanella järjestetty nelipäiväinen The Other Art Fair, that is.
Sunnuntaina pimeän Lontoon valot vilkuttelivat taksin ikkunoista, ja mieli oli kevyt. Viikonloppuun mahtui niin senat sekaisin-tilanteita, myyntejä, änkytystä, kehuja, töykeitä katseita, hymyjä, sydämentykytyksiä, vihaa, punastelua, kuin jesminäteinsen-fiiliksiäkin. Ja muutama lontoolaistunut suomalainenkin, kiitos kaunis kun tulitte.
Seuraavalla kerralla lupaan...
...ottaa jokaisen töistäni tykkäävän henkilön yhteystiedot ylös.
...painattaa muutaman ylimääräisen giclee-painatuksen takataskuun.
...muistaa, että maalauksista pitävät henkilöt harvoin tyytyvät kaksiulotteiseen kopioon alkuperäisestä - heitä kiehtoo nimenomaan maalausten käsinkosketeltava pinta.
...olla potematta huonoa omatuntoa siitä, että piileskelen seinän takana, enkä puhu kaikille vierailijoille. Kukaan ei oleta minun olevan dollareita suusta sylkevä myyntitykki, ja taiteen ystävät yleensä haluavat katsoa teoksia rauhassa ilman, että joku hengittää niskaan ja heiluttelee kuittivihkoa.
...katsoa, mikä työ kiehtoo ketäkin. Eri työni vetävät puoleensa eriluonteisia ihmisiä. Mielenkiintoista oli huomata, että eri töistäni pitävien ihmisten luonteet noudattivat tiettyä kaavaa. Rauhallisista töistä pitävät kävijät olivat kärsivällisiä ja ystävällisiä, kun taas räväkämpien töiden puoleensavetämät henkilöt olivat temperamenttisempia.
...merkitä hinnat ylös. Ja kertoa niistä asiakkaille vähääkään työmäärääni ja töitäni vähättelemättä. Epäröivä puhetapa viestittää lähes poikkeuksetta "No toi nyt on vaan tollanen, en tiiä mikä, käytin muuten vain kaksi vuotta sen tekemiseen, ota vaik ilmaseks, ihan sama..."-sanomaa, sanoista riippumatta.
...noudattaa edessäni töitään esitelleen ranksalaisvalokuvaajan esimerkkiä, ja läpsiä pois kaikki ilmaista tavaraa haalivat ahneet kädet. "No no no, not for you!"
