Joka syksy päätän olla törsäämättä kukkasipuleihin. Ne sipulikukat, jotka meillä viihtyvät, lisääntyvät itsekseen ja ne jotka eivät viihdy, tulevat kertakäyttöisinä liian tyyriiksi. Ja melkein aina pystyn välttelemään sipulipussien toinen toistaan houkuttelevampia huhuiluja siihen saakka, kunnes niitä myydään suurilla aleprosenteilla. -40% riitti tänään avaamaan pään. Hyvin hillitysti vielä ostin, ajattelin kokeilla pariin ruukkuun istuttamista. En kyllä muista, että olenkohan koskaan kunnolla onnistunut näissä kokeiluissa, huonoimpina keväinä purkeista on löytynyt vain mädäntyneet sipulit ilman kukan kukkaa. Mutta aika kultaa muistot ja saattaahan se olla, että juuri tänä vuonna onnistun :) Pystyin onneksi vastustamaan -70%:n kärhöpurkit, vaikka aikani niitä koko taimiston ainoana asiakkaana hypistelin. Kuten myös sen ihanan syysvuokon, jonka viime syksynä ostin ja jota ei keväällä löytynyt mistään. Ja upean rungollisen syreenin ja ihan pari muutakin, joiden kohdalla meinasi lähteä lapasesta.
Nyt pitää sitten taas päättää, että laitetaanko ne sipulipurkit pihalle lehtikasaan vai kylmäkellariin ja kuinka sen kastelun kanssa taas pitikään toimia, etteivät sipulit a) lähde kasvuun liian aikaisin b) mädänny c) päätä pitää kukat sisällänsä. Vinkkejä otetaan kiitollisna vastaan.
Ensimmäinen seppelvarpu on saanut komean syysvärinsä siinä kun muut pensaat ovat jo melkein omat lehtensä pois heittäneet. Kaunis on ja todellakin siitä kiva, että pysyy vihreänä vähän muita pidempään. Ja tämän taimenhan istutin pienestä pistokkaasta vasta vuosi, pari sitten tuohon tänä kesänä pykättyjen laattakivirappujen viereen.
