Otsikko on suora, vapaamuotoisesti käännetty lainaus kämppikseltäni. Olen asunut aika monta vuotta itsekseni ja olen tottunut tekemään ruokaa. Ajattelin, että teen elämän helpoksi itselleni ja väsään lasagnea, josta syön monta päivää. Homma meni yllättävän kivuttomasti, vaikka hellasta toimiikin vain yksi levy. Keittiön täytti ihana ruskistuvan juuston tuoksu, joka houkutteli erään kämppikseni paikalle. Oon älyttömän huono small talkissa, mutta onneksi kämppikseni oli niin ihmeissään, että ei itse tarvinnut tehdä aloitetta. Vastattuani, että mitä teen, kämppikseni hämmentyi kovasti. Kuten otsikko vihjasi, hän ei tiennyt, että lasagnea voi tehdä kotona. Kysymys sai minut vähän hämilleni, mutta onneksi kämppikseni selitti lasagnemaailmankatsomustaan hieman enemmän. Hän oli elänyt mielikuvassa, että lasagne on joku talouskeittiöiden tuote, jota voi ostaa vain valmiiksi tehtynä. Myönnän, että tuo juustokastikkeen teko on melko turhauttavaa ja riskialtista, jos on yhtä helposti harhautuva henkilö kuin minä. Jäin miettimään, että missä tynnyrissä kämppikseni on kasvanut, mutta muistin, että asun tosiaan Britanniassa, täällä valmisruokien luvatussa maassa.
Vapaasti suomennettuna muutamia kämppikseni kysymyksiä aiheesta: "Mistä sä tiedät mitä aineita siihen pitää laittaa?""Miten sä osaat käyttää uunia noin hyvin?""Mistä sä tiiät missä järjestyksessä noi aineet pitää laittaa?""Onks tossa mitään järkee kun tulee noin paljon tiskiä?""Ai juustoa voi paistaa?""Mistä sä tiiät milloin se on valmista?"
Tämä kokemus teki minut erittäin kiitolliseksi, että minulla on vanhemmat, jotka tekevät ruokaa. Kiitoksia kotiin.