Ulkona sataa jatkuvasti.
Helteet ovat ohi ja varpaita palelee.
Iltaisin on pimeää.
Kynttilä paloi takassa turvaritilän takana. Papu kävi katsomassa, osoitti ja sanoi huolestuneesti "kuu" eli tiesi sen olevan kuuma.
Kesän oltua niin älytön minua ei oikeastaan haittaa sen olevan jo oikeastaan mennyttä. Ensin kylmiä kesäkelejä ja sitten hirveä helleaalto, ei mitään mukavia sopivia kelejä. Kivempaa mennä uloskin nyt suosiolla huppari päällä, ei siellä kuitenkaan vielä oikeasti kylmä ole vaikkei toppikelejä olisikaan.
Syksyn saapumisessa huomasin tänävuonna paljon positiivista, nimittäin pääsen lokakuussa vihdoinkin mahastani eroon. Sitten onkin synttärini. Ja Papun synttärit. Ja Mikkon synttärit. Seuraavaksi saakin odotella joulua (joka tosin on jo talvea). Syksy onkin oikeastaan ihan kiva vuodenaika.