Emmi, Mun elämä, milloin siitä tuli näin (ihana)-blogista heitti minulle mukavan letkeän kesähaasteen. Idea on se, että vastaan kysymyksiin ja haastan mukan pari muuta bloggaajaa.
Päivän suunnitelma: Noh, minähän googlailin jo illalla tämän päivän tapahtumia Helsingissä ja suunnittelin koko poppoon puolesta, että hyppäämme pyörien päälle ja poljemme Suvilahden markkinoille. Siellä on tarjolla kirppistelyä, ruokaa, musiikkia ym ym. Mutta aamulla kaatuneesta kahvikupista saimme inspiraation siivota ennen lähtöä. Nyt tällä hetkellä ukkostaa ja vettä tulee saavista, Saana nukkuu ja Jykä nukkuu... Ööö, ei ainakaan ihan vielä lähdetä. Tai itseasiassa sain juuri äsken tiedon, korvatappiini-karvanoppiini-toppatakkiini...että lähdenkin tästä duuniin.
Lounaani tulee koostumaan: Söin sen juuri. Se koostui leipomastani sämpylästä, Jykän suolaamasta lohesta ja hasselpähkinäkahvista.
Viime yönä näin unta: Asuimme Ivalossa, lähdin kotoa jonnekin ja olin yhtäkkiä vuosia, vuosia taaksepäin ollevalla työpaikallani täällä Helsingissä, lähdin sieltä ja olinkin Ivalon kirjastossa. En tajua mitä noissa paikoissa haahuilin, mutta lopulta päädyin tätini luokse Ivaloon. Yhtäkkiä tajusin, että unohdin Saanan kotiin jo silloin kun lähdin sinne vanhalle työpaikalleni. Henki ei kulkenut ja romahdin ihan totaalisesti. Onneksi heräsin tuossa kohtaan ja tajusin, että kaikki on hyvin.
Eilen tapahtui seuraavaa: Nukuin edellisenä yönä (itsestäni johtuen) liian vähän, joten heräsin aamulla silmäpussit maata viistäen. Koska olin kuitenkin hereillä, päätin nousta ylös tyttösen kanssa ja antaa Jykän vielä nukkua. Kun Jykä heräsi, minä vastaavasti kömmin pikku aamu-unille. Jykä lähti jo aamupäivällä pelaamaan padelia ja me menimme Saanan kanssa lähipuistoon kiikkaamaan. Kävimme siwalta ostamassa murueskimot ja mutustelimme ne sopivasti ennen lounasta. Saana söi elämänsä ensimmäisen oman jätskin. Tinttara otti lounaan jälkeen päikkärit ja minä makoilin hetken auringossa. Iltapäivällä pujahdin mekkoon ja laitoin tukan nutturalle ja lähdimme Saanan haltiakummien luokse syömään ja iltaa istumaan. Kotiin köröttelimme kymmenen aikaan taksilla ja minä intouduin vielä hakemaan siwalta meille karkkipussit. Kun Saana nukahti, makasimme Jykän kanssa sohvalla ja vedimme sokerihumalat. En ole syönyt karkkia kohta kahteen kuukauteen, ja aaah miten hyvää se oli! Sokeripöhnässä kömmimme molemmat nukkumaan puolen yön jälkeen.
Päivän asu: Siivoukseen sopiva tunika ja legginssit ja vähän koristeita, mutta siitä ehkä lisää vähän tuonnempana...
Lempparibiisini juuri nyt: Pakon sanelemana meidän perheessä raikaa Fröbelit repeattina aamusta iltaan.
Tänä kesänä olen oppinut jotain uutta: Jokaisesta päivästä voi löytää jotakin kivaa, erityistä ja mielen iloa, ihan jokaisesta, kun vain osaa oikein katsoa.
Seuraavat pippalot joihin olen menossa: tänne ja tänne
Juuri nyt minua ärsyttää: Se että olen niin sählä. Aamulla levitin sammiollisen kahvia pitkin aamiaispöytää ja lattiaa ja tuoleja ja ja..
Toisaalta haluan suositella: Olemaan ottamatta itseään turhan vakavasti.
Mukaan haastan Eppusen, Pienen pojan elämää-blogista ja Satsun Ruusutorppa-blogista