Tänä syksynä tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun ostimme pihaan kaksi tyrni pensasta. Pensaiden ostaminen taisi olla hetken mielijohde ja paikkaakaan niille ei tainnut olla valmiina. Kokeilumielessä ostimme tytön (Terhi) ja pojan (Tarmo), joita suositeltiin puutarhamyymälässä. Sadon tuottamiseksi tyttö pensas vaati pölyttäjäpensaaksi pojan ja se voi pölyttää kolme tyttöpensasta. Vielä voisi löytyä tilaa parille tyttöpensaalle pihaltamme.
Kasvupaikka
Tyrni on kotoisin Aasiasta ja esimerkiksi Kiinassa ja Venäjällä sitä käytetään lääkekasvina. Yleisesti tyrni menestyy vyöhykkeillä I-IV, mutta jotkut lajikkeet menestyvät myös vyöhykkeillä VI asti. Tyrnien kasvukorkeus vaihtelee 1,5 - 3 metrin välillä. Terhi on hillitty kasvuinen ja siinä on jonkin verran piikkejä. Tarmo voi kasvaa jopa kolme metriseksi. Pensaamme ovat vielä aika pieniä noin reilun metrin kokoisia. Tyrnin sanotaan olevan hyvin kestävä kasvi ja se leviää juuriversoillaan. Sen sanotaan kestävän tuulta ja suolaa, joten pensas varmasti menestyy hyvin rannikoseudulla. Pensaat eivät ole olleet moksiksikaan, vaikka olen keväisin leikannut pupsin tuhoamia oksia ja muutenkin siistinyt ulkonäköä. Ajatuksissa on pitää pensaat siisteinä eikä antaa niiden kasvaa rehottaa liian suuriksi. Pidän tyrnien hopeanhohtoisista lehdistä, kun pensasta katsoo kauempaa ja siitä, että ne ovat aika tuuheita.
Pensaat on sijoitettu talon päätyyn länsipuolelle ja istusväliksi tuli useampi metri (istutusväli suositus 90cm). Tyrni tarvitsee aurinkoisen kasvupaikan ja kasvualusta voi olla kuiva tai kostea. Pihallamme pensaat ovat menestyneet hyvin, vaikka taitavat olla osittain puolivarjossa johtuen talon aiheuttamasta varjosta. Tyrni ei tarvitse juurikaan lannoitteita ja keväisin olen antanut pensaille hieman kalkkia.
Tyrni marjoissa on paljon C-vitamiinia ja hyödyllisiä rasvoja. Marja on hyvin kirpsakka.
Marjat
Keväällä tyrnissä pitäisi näkyä pieniä kukkasia, mutta itse en ole niitä onnistunut näkemään. Ne taitavat olla hyvin minikokoisia ja huomaamattomia. Marjat ovat kauniin oransseja, jotka pilkottavat pensaasta hauskasti. Marjat ovat hyvin C-vitamiinipitoisia (165 mg/100g marjoja) verrattuna esimerkiksi mustaherukkaan (120mg/100g marjoja). Päivittäinen C-vitamiinin saantisuositus on naisilla ja miehillä 75mg/vrk, joten päivän vitamiini varanto on päivitetty syömällä vajaa desilitra tyrnimarjoja. Marjoissa on myös paljon E-vitamiinia 3mg/100g ja saantisuositus naisilla on 8mg/vrk ja miehillä 10mg/vrk eli noin kolmasosa saanti tarpeesta tulisi tyydytettyä syömällä 100g tyrniä. Tyrnissä on myös kuitua ja rasvoja, mutta myös muitakin vitamiineja kuten B, F, ja K-vitamiineja. Edellä mainitut ravinteet vaikuttavat muun muassa ihon, limakalvojen, sydämen sekä verisuonten kuntoon. Sitran tekemästä julkaisusta ilmenee, että tyrniöljykapselien käytöstä voi olla apua esimerkiksi suun kuivuuteen, mutta muutoin kliinisissä kokeissa ei ole juurikaan löydetty ihmiskehoa hyödyttäviä tuloksia.
Viime vuonna saimme maistaa ensimmäisen kerran omia marjoja. Sato oli aika pieni ja suurin osa niistä katosi lintujen tai jonkun muun eläimen suuhun. Tänä vuonna täytyy olla viisaampi ja laittaa suojaverkkoa, etteivät eläimet syö marjoja. Marjoja oli hieman haastellista poimia, koska piikit hankaloittivat poimintaa. Tuttavani ovat kertoneet, että poimintaa on auttanut se, että poimii marjat vasta pakkasten tultua. Tuolloin tarvitsee vain ravistaa pensasta ja marjat tipahtaa iloisesti alustalle. Toiset ovat puolestaan leikanneet oksia ja pakastaneet ne sellaisenaan. Jos satoa alkaa tulemaan yllin kyllin, pitää varmaan lähteä ostamaan isompi pakastin. Pääsääntöisesti olen syönyt marjoja 3-5 kpl päivässä ja ne ovat ihanan kirpsakoita - toisten makuun varmasti liian happamia ja väkeviä. Marjassa tuntuu olevan aika vähän hedelmänlihaa ja siemen on iso. Yleensä pureskelen siemenen hyvin, josta toivon mukaan irtoaa hyviä rasvoja kehooni, vaikkei kliinisissä tutkimuksissa olekaan havaittu olevan juurikaan vaikutuksia elimistölle. Marjoista voi valmistaa myös kaikenlaista kuten mehua, marmeladia, rouhetta ja marjoja käytetään myös kosmetiikkateollisuudessa. Itse tykkään syödä marjat sellaisenaan suoraan puskasta tai pakkasesta.
Lähteet: Wikipedia, Suomalainen taimi, Vinkkilän Luomutuote, Arktiset aromit, Sitra, Terveyskirjasto
p.s. Seuraava Superfood juttu ilmestyy heinäkuussa.