Kun ilmat lämpenevät, jopa sisällä on kivempaa. Ikkunaa voi pitää auki! Ihanaa on, kun työaamuna aamupalapöydässä voi kuunnella tuulen suhinaa puissa. (En ole vielä saanut itseäni aidosti ihastelemaan lokkien yöllistä rääkynää.)
Kun jättää ikkunan auki ensimmäistä kertaa loppukeväästä, sitä vasta tajuaa, minkälaisessa suljetussa kuutiossa suurin osa vuodesta kuluu. Ihan kuin nuo ulkona kävelevät ihmisetkin tuntuisivat jotenkin läheisemmiltä, niin kuin eläisimme samassa yhteisössä, enkä minä täällä kuutiossani ja he omissaan.
Väittävät, että etenkin länsimaissa visuaalisuus painottuu muiden aistien kustannuksella. Avaa siis ikkuna tai parvekkeen ovi ja herkistä kuuloasi, hajuaistiasi ja tunne pieni tuulenvire. Vaikka ikkunan avausmekanismin tarjoamat palvelut ovatkin merkittävä hyvinvoinnin lähde, ei silti ole syytä jättää asiaa siihen. Kun sää ja aikataulu sallivat, voi ihan oikeasti astua ulos asunnostaan ja katsella, mutta myös kuunnella, haistella ja tuntea. Omenankukan terälehden siveleminen puistossa saa näyttämään vähän hölmöltä, mutta se on sen arvoista. Muista myös, että aikataulun ja sään salliminen ovat usein korvien välissä.
