Tänään tuntuu taas kesäiseltä. Eilen aamulla puin pyörämatkalle töihin kolmet trikoot ja pitkät laskettelusukat, takin alle kaksi pitkähihaista paitaa ja fleecepuseron, tuubihuivin, pipon, kahdet hanskat ja vaelluskengät. Ei ollut yhtään kylmä, vaikka oli pakkasen puolella, mutta alkumatkasta ei liikaakaan. Toki siinä kymmenen kilometrin jälkeen alkoi jo hiki tulla, mutta parempi niin kuin palella alkumatka. Mutta tänään on siis taas kevät palannut näille leveysasteille ainakin hetkeksi. Pihan kukinta on tällä hetkellä vähän turhan kirjava minun mieleeni, mutta toisaalta synkän talven jälkeen värejäkin kaipaa. Sinisenä kukkivat skillat, kevätkaihonkukat, imikät ja ihan ensimmäiset puistolemmikit. Lemmikki on yksi lempikukistani ja sitä on meillä ihan joka paikassa. Samoin valkovuokkoa ja vaaleanpunaista pikkusydäntä. Nuo rimmaavatkin hyvin yhteen, mutta kaikenkirjavissa väreissä kukkivat esikot, punaiset tulppaanit, keltaiset narsissit ja rentukat eivät sitten enää niin hyvin. Bongasin tänään jo ensimmäisen orvokinkin lämpimästä rinteestä. Se oli onnistunut risteytymään vähän oudon väriseksi, mutta tykkään kyllä kaikista sini-valko-sävyisistä orvokeista.
Puistolemmikki
Valkotäpäimikkä
Kevätkaihonkukka
Pikkusydän aloittelemassa kukintaa
Syvennettyyn lampeen ei tullut rentukkaruukulle sopivansyvyistä porrasta, joten jouduin laittamaan sen uppeluksiin. Näyttää silti availevan kukkiaan ja eiköhän se tuolta pinnalle kohta nouse.
Kevään ensimmäinen orvokki
Esikko
Esikko
Ensimmäisiä narsisseja
Valkovuokot taitavat jaksaa kukkia äitienpäivään asti
Ensimmäiset matalat tulppaanit
