Muistatteko tämän: http://www.lily.fi/blogit/kasvukayrilla/mun-sydamella-kypara.
Silloin neiti oppi juuri kiipeämään ja tuli jatkuvalla syötöllä alas mistä milloin. Jatkuva kolina sai äidin sydämmen nyrjähtämään ja hän käveli Prismaan ostamaan sumopainijan hatun lapsensa päähän.
Näin jälkeen päin voin kertoa, että "kypärää" käytettii pari päivää. Meno ei suinkaan rauhoittunut, mutta kaikki osapuolet tottuivat uuteen vaiheeseen. Tippumisia ja kohluja on tullut ja tulee varmasti vielä tulemaan, tuolla menolla ja meinigillä!
Eilen kuitenkin harpoin taas kauppaan ja ostin kypärän. Tällä kertaa kuitenkin ihan oikean pyöräilykypärän! Ajelu kolmipyöräisellä (työnnettynä) on suurta viihdettä, joten on tullut aika totutella pyöräilykypärään. Neiti S on uudesta kypärästään niin ylpeä, että enemmän taitaa olla niin, että totuttelua tarvitaan vain siihen, että sen suostuu ottamaan poiskin!
ylpeä uuden kypärän omistaja <3
Kuulin muuten lastentarvkeliikkeen myyjältä, että potkupyöriä on ostettu jo 1,5-vuotialle, osaatko sanoa siitä mitään? Voisiko se olla jo ajankohtainen tälläiselle pienelle vilkerille?
aurinkoista viikonlopun jatkoa
M