Jokaisessa puutarhassa olisi hyvä olla tilaa erilaisille elinkaaren vaiheille. Puutarhanhoidossa keskitytään helposti vain tuoreeseen kukoistamiseen tai vanhan nuorentamiseen, vaikka muukin olisi tärkeää. Lahoaminen tukee puutarhan ekosysteemiä ja pieneliöiden viihtyvyyttä, ja kuten aiemmassa postauksessa ehdinkin jo mainita, idea lahopuuaidanteen perustamisesta tonttimme nurkalle syntyi muutama kuukausi sitten Viherpihassa olleen jutun seurauksena. Lisää luin Suomen luonnonsuojeluliiton Lahopuutarha-nettisivuilta.
Lahopuuaidanteen aloittamiseen tarvitaan vain tukipilareita ja risuja. Pohdimme miehen kanssa pitkään, millaiset tukipilarit iskemme maahan. Vanhat heinäseipäät olisivat tietysti hienoja, mutta niiden ei voi olettaa kestävän kovinkaan kauaa iskettynä kosteaan maahan, eivätkä ne jaksa kannatella kovinkaan suurta painoa. Painekyllästetty puu olisi ollut jokseenkin ikuinen vaihtoehto, mutta mielestämme se ei oikein soveltunut lahopuuaidan ideologiaan. Rautakaupan väki ehdotti hieman erikoisempaa ratkaisua: tukevan aidanteen saisi aikaan teräsjaloilla (1. ja 2.) seisovilla, käsittelemättömillä, puolitoista metriä pitkillä kakkosnelosen pätkillä. Kun kakkosneloset ajan kanssa kuluvat, ne ikäänkuin tulevat osaksi lahopuuaitaa. Kun ne eivät enää jaksa kannatella aitaa, uudet voi istuttaa samoihin teräsjalkoihin.
Aloitimme pienellä kahden metrin aidanpätkällä katsoaksemme, miltä homma näyttää. Iskimme teräsjalat maahan puolen metrin päähän toisistaan, limittäin. Aidanteen syvyydeksi jätimme n. 40 cm (3.). Sitten pinosimme angervoaidasta, omenapuista ja koristearoniapensaasta leikattuja oksia ja risuja tolppien väliin (4.). Pieni aidanne nousi todella nopeasti.
Tässä vaiheessa aidanpätkä ja varsinkin sen tukipilarit näyttävät aika kamalilta. Luonnonvoimat kuluttanevat kakkosnelosen pinnan harmahtavaksi nopeasti. Teräsjalat aiomme peittää luonnonkivillä. Kesällä istutamme aidanteen kupeeseen jotain mielenkiintoista köynnöstävää, kiipeilevää kasvia - toivottavasti kokonaisnäky on sitten hieman kauniimpi. Aidannetta tehdään lisää jo huomenna - oksia ja risuja meillä on kasassa niin paljon, että niistä riittänee materiaalia ainakin kymmenmetriseen aidanteeseen.