Olen ihan kuoleman väsynyt, koska meillä on uudet yläkerran naapurit. Jotka ei selvästikään ymmärrä mitä kerrostaloasuminen on ja mitä hiljaisuus tarkoittaa.
Perjantain ja lauantain välisenä yönä kolmen jälkeen heräsin musiikin kuunteluun. Kävin siitä sitten huomauttamassa ja sain unirauhan, mutta yritäpä siinä sitten saada unen päästä kiinni kuin raivoadrenaliinit pulppuilevat. Ei muuten onnistu.
Voisi kuvitella, että tuollainen huomautus vaikuttaisi jotenkin asukkaan käytökseen. Jos joku tulee mulle huomauttamaan metelistä niin kyllä otan siitä onkeeni. Tämä naapuri ei ilmeisesti oikein ota onkeensa.
Lauantaina illalla nimittäin oli semmoset bileet ettäh. Vielä puoli yhden maissa soi musiikit (ja kyllä, niin kovaa, että osaan listata kaikki biisit nimeltä) ja niin järkyttävä mölinä ja ulina, että pelkäsin hetkellisesti maailmanlopun tulleen ja taivaan putoavan niskaan. Kävin sitten lopulta taas naapurin ovella, mutta kukaan ei avannut. Musiikki vaan vaivihkaa meni hiljaisemmalle. Yeah, koska mä en varmaankaan tajua, että siellä on joku kotona. Are you fucking kidding me?
Tässä havainnollistus mielentilastani:
Nukuin sitten yöni korvatulpat päässä ihan varmuuden vuoksi. Nyt korviin sattuu.
Kaipaan sitä meidän edellistä naapuria, joka huusi aina aamuisin samaan aikaan (erittäin luotettavasti) "Mitä vittua?!" Ainakin tiedettiin, että se on vielä hengissä. Sitäpaitsi tuollainen toistuva käytös vaatii sitoutumista. Respect.