Hämmästyin tänään kyläillessäni, miten lakto-ovosta siirtyminen täysvegaaniuteen aiheuttaa muille ongelmia. Sanomiset "tuo liittyy varmasti tuohon ruokavalioosi" ja "mikä tuossa täytekakussa on muka vikana" tuntuvat himpan pahalta. Se, että sormessani on ollut syyskuusta saakka pieni alue, josta on lähtenyt nahkaa, liittyy tuskin ruokavalioon (eli elämäntapaan) jota muutin tämän vuoden tammikuun ensimmäisenä päivänä. Okei, ei tämän sanonut sitä tiennyt, että tapaus sormi ei ole uusi, mutta ajatus siitä että automaattisesti ruokavalioni aiheuttaisi ongelmia minulle, tuntuu pahalta.
Monikaan ei hoksaa ajatella, että syön kasviksia luultavasti paljon enemmän kuin moni muu suomalainen ja huolehdin proteiinin ynnä muiden ravintoaineiden saannista aivan samalla tavalla kuin jo vuosien ajan oltuani lakto-ovo. Käyttämäni soijamaito sisältää kalsiumia ja B12 vitamiinia, jota nautin lisäksi purkista, samoin kuin rautaakin. Myös kalan hyvien rasvojen korvaamiseen olen saanut rutkasti neuvoja. Ei minun siis pitäisi jäädä mistään sellaisesta olennaisesta paitsi. Enkä usko minun näyttävänkään siltä.
Voin nimittäin paljon paremmin! Minulla on hyvä mieli ja puhdas omatunto siitä, että en käytä eläimiä ravinnokseni missään muodossa. Ja miksi pitäisikään? En tiedä yhtään hyvää syytä siihen, miksi elämäntavassani ja arvoissani olisi jotakin väärää?
Siinä sitä nyt on, proteiinipitoista kasvisruokaa :). Valmis kasvispyttipannu, paistettu kera oliiviöljyn, tuunattu makeilla maisseilla ja kylmäsavutofulla.