Mies kaivoi minulle toukokuussa pienen kasvimaan pihalle. En ollut koskaan aikaisemmin kasvattanut mitään yrttejä tai vihanneksia, joten lähdin täysin ummikkona kokeilemaan, miten selviytyisin hommasta. Päätin kasvattaa lehtisalaattia, persiljaa, ruohosipulia ja tilliä. Kylvin siemenet, kastelin maata säännöllisesti ja jäin odottamaan, mitä tuleman piti.
Alku vaikutti lupaavalta. Lehtisalaatti puski ensimmäisenä versoja, seuraavaksi oli tillin ja persiljan vuoro. Ruohosipuli antoi odottaa itseään sen verran kauan, että ajattelin jo epäonnistuneeni sen kanssa. Lopulta se kuitenkin yllätti ja alkoi itää. Kun taimenet kasvoivat kauniisti riveissään ja näyttivät viihtyvän, taputtelin itseäni olalle ja totesin, ettei tämä nyt sitten niin vaikeeta ollutkaan. Mutta mutta. Iloitsin kuitenkin liian aikaisin. Takaiskuja oli nimittäin tiedossa.
Totaalisesti en ole missään nimessä epäonnistunut. Lehtisalaatti on menestynyt hyvin, satoa on kerätty ja uusia siemeniä on ehditty kylvää. Persilja on myös kasvanut menestyksekkäästi, ja sitäkin on jo saatu napsittua ruokapöytään. Uusia siemeniäkin on laitettu maahan. Ruohosipuli kasvaa edelleen varmasti mutta hitaasti, eikä sitä ole vielä poimittu - maistettu kyllä. Olen kylvänyt lisää myös sen siemeniä.
Tilli on sen sijaan ollut yksi murheenkryyni. Hyvän alun jälkeen sen kasvu pysähtyi, ja se alkoi kuivua kastelusta huolimatta. Keräsin kaikki kasvaneet varret pois syötäväksi ja kylvin uusia siemeniä. Toistaiseksi ne ei ole lähtenyt lainkaan kasvamaan.
Projekti "Ensimmäinen kasvimaani". Vasemmalla lehtisalaattia, sen vieressä kaksi riviä persiljaa. Persiljan vieressä ruohosipulia sekä myöhemmin kylvettyä lehtisalaattia. Näiden vieressä edelleen alue, jossa pitäisi kasvaa tilliä, mutta silmiin pistää vain erinäiset rikkaruohot. Laitimmaisena oikealla vielä yksi rivi myöhemmin kylvettyä lehtisalaattia.
Kasvimaa on tällä hetkellä pieni pläntti keskellä nurmikkoa, kuten kuvasta näkyy. Koska minussa on hieman järjestelijän ja siisteyshullun vikaa, silmäni ei oikein lepää tuonnäköisessä kasvualustassa. Nurmikon ja kasvimaan raja voisi olla selvempi ja ennen kaikkea nätimpi, ettei ruoho rehottaisi noin paljoa ympärillä. Myönnettäköön, että olin ollut laiska ennen kuvan ottamista, kun reunus oli jäänyt hoitamatta. Nyt ympärys on paljon siistimpi. Olen ajatellut myös, josko reunoille rakentaisi jonkinlaisen kehikon. Tai hankkisi ihan sellaisen kasvimaalaatikon, vaikka useammankin.
Luulenpa, että viljelykärpänen on puraissut näiden kokeilujen myötä. Ensi vuonna kasvatetaan takuuvarmasti ainakin lehtisalaattia, persiljaa ja ruohosipulia. Tillin suhteen pitää selvittää, miten sen saisi paremmin menestymään. Mies on puhunut myös perunamaan perustamisesta. Itse haluaisin kokeilla myös ainakin porkkanoiden, herneiden ja tomaattien kasvatusta.
:)