Odotetut, toivotut ja luvatut sisustusarkkitehdin luonnokset putkahtivat kuin putkahtivatkin pikatoimituksena sähköpostiin perjantaina. Toimistolla on nähty ihan varmasti ylimääräistä vaivaa, jotta saimme piirustukset joulunpyhiksi mietittäviksemme.
Toivelistamme oli niin pitkä, että kaiken toteuttaminen on sula mahdottomuus, mutta toivoahan silti aina voi. Ihannetilanteessa saisimme uuden kylpyhuoneen, kodinhoitotilat, keittiö vaihtaisi paikkaa ja meille tulisi viisi makuuhuonetta, joiden lukumäärä ja käyttötarkoitus voisivat tulevissa elämänvaiheissa muuttua. Kaikki tilat olisivat luonnollisesti avaria, valoisia ja toimivia. Ja tietenkin asunnon hillityn porvarischarmin pitäisi säilyä.
Optmistisesta asenteesta huolimatta jonkin verran rajoitteita on pakko tunnustaa: ikkunoiden määrä, asunnon neliöt ja rajoitteista tylsin, eli budjetti. Arkkitehdin suunnitelmissa olikin kolmen eri hintaluokan vaihtoehdot. Kallein oli onneksi meille muutenkin sopimattomin. Pohjakuva tuntui hassulta, ja päämakuuhuone oli epämieluisassa paikassa. Edullisin taas ei tuonut ratkaisua oikein mihinkään nykytilanteen ongelmaan, eikä ylipäätään muutenkaan muuttanut pohjakuvaa. Jäljelle jäi kaksi keskikallista vaihtoehtoa, joita yhdistelemällä luultavasti löytyy sopiva kompromissi.
En viitsi edes näön vuoksi puhua halvemmasta vaihtoehdosta, koska halpaa tämä ei nyt kyllä mitenkään tule olemaan. Pelkästään vesipisteiden siirtäminen on kovin kukkarollekäyvää puuhaa. Alkuperäiskunto asunnossa tarkoittaa myös alkuperäisiä sähköjohtoja sekä niihin aikojen saatossa tehtyjä lisäyksiä, korjauksia ja muutoksia, sanalla sanoan virityksiä. Tilanne on tällä hetkellä se, etten lataisi edes kännykkääni noilla sähköillä.
Sähköjen uusimista taas voi harkita vasta sitten, kun on tiedossa mitä missäkin tilassa tulee tapahtumaan. Nyt emme tiedä edes missä seinät tulevat olemaan. Se sentään on selvää, että seiniä kuitenkin jatkossakin on. Alakerran naapuri kertoi, että joku edeltävä omistaja on remontoinut heidän huoneistostaan lähes kaikki väliseinät pois. Varmaan avaraa, mutta ei oikein toimi neljän teinin perheessä…
Edessä on iso savotta ja paljon päätöksiä, joita ei enää kesken remontin voi perua. Kovin tunteillekäyvääkin tämä remontin suunnittelu kaikin puolin on. Ensireaktio luonnokset nähtyäni oli ihan puhdas "Voi EI!" Nyt niistä on sentään löytynyt jo paljon hyvääkin.
Meillä on ollut aikamoinen vauhti päällä asunnon kanssa. Ostotarjous siitä tehtiin vasta viikko sitten, ja nyt ollaan jo melkein keittiökaappeja valitsemassa. Taitaa olla aika pitää kunnollinen tuumaustauko ja laittaa suunnitelmien plussat ja miinukset huolella pinoon.