Sain eilen niin mahtavaa postia - nimittäin Hollannista tilaamani kalenterin. Paperikaupan tyttö kirjoitti kalenterista blogissaan, eikä minulla ollut muuta vaihtoehtoa kuin tilata. Kalenteri on oikeasti kaunein koskaan näkemäni. Siinä on tarroja ja kaikenlaisia hauskoja täytettäviä sivuja. Itse kalenteriosa ei ehkä sovellu maailman kiireisimmille bisnesnäädille, mutta meikäläisen kotiäitimenot siihen kirjoittaa oikein kätevästi.
Nii-iin, en tiedä ensi vuoden menoistani yhtään mitään. Olenko koko vuoden kotona vai menenkö jossain vaiheessa töihin. Työsuhteeni päättyy tämän vuoden lopussa ja kaikki on avointa sen jälkeen. Normaalitilanteessa olisin stressistä soikeana, mutta nyt vaan elelen päivän kerrallaan. Ei haittaa yhtään, vaikka tulevan vuoden suunnitelmat ovat totaalisen levällään. Pitääkö ihmisen vääntää lapsi, että oppii elämään hetkessä?
Olin niin innoissani kalenterista, että kävin esittelemässä sitä työkavereilleni (pitäisikö sanoa entisille, en tiedä?). Olen kuljettanut vuositolkulla mukanani Ajaston tylsää mustaa kalenteria (punaista tai violettia jos olen sattunut radikaalille päälle seuraavan vuoden kalenteria tilatessa) ja miettinyt, pitäisikö siirtyä ihan vaan puhelimen kalenteriin, kuten kaikki muutkin ikäiseni ihmiset. Paperikalenteria taitavat käyttää enää mummelit...
Kalenteripohdinta päättyy lopputulokseen: minulla on maailman kaunein kalenteri ensi vuodelle.
Jos joku vielä mielii kalenterikaupoille, niin tilaamaan pääsee tästä. Hintaa kalenterille tuli postikuluineen 20 €.
