Viikonloppu yksin kotona, kun mies on ollut remonttihommissa toisaalla. Omalla tavallani siitä vähän nautinkin, kun saan viettää hiljaiseloa omissa ajatuksissani. Onneksi on jälleen hyvä kirja luettavana ja kylkiäisenä menee helposti levy suklaata. Viinikin olisi ollut kiva, mutta en hoksannut enkä ehtinyt käydä viikolla ostamassa. Pääasia kuitenkin että oli tuo suklaa. Ja teetä – sitä ilman ei pärjää.
Minun ja kissan vastuulla on ollut talon lämmitys, ja sehän meiltä sujuu, kun yhdessä touhutaan. Samoin on ollut tallityöt, joihin olen saanut apua tallitontuilta. Meillä nimittäin hyörii tonttuja ympäri vuoden. Ja koska pakkanen on ollut viikonlopun -12:n ja -19:n välillä, niin kissakin on viihtynyt aika tiiviisti tallissa. Sen kanssa on kiva tehdä hommia, kun se on juttukaverina. Kissa juttelee, minä kuuntelen.
Muuten viikko on ollut työntäyteinen; on ollut seminaaria ja reissua. Vähän rankkaa joskus näillä Lapin selkosilla reissata, ja varsinkin jos töissäkään ei kaikki suju ihan niin kuin on ajatellut asioiden sujuvan. Yllätyksiähän aina tulee ja kaikista ärsyttävintä niissä on se yllätyksellisyys. Ne kun tuppaavat tulemaan kohdalle aina väärällä hetkellä. Niinpä niin, eiväthän ne muuten olisi yllätyksiä.
Aika arkinen viikko ja viikonloppu myös. Meinasi melkein jäädä tämän viikon(lopun) blogipostaus tekemättä, kun mitään ei ole tapahtunut. Paitsi että on kuitenkin: eilen raveissa tuli kaksi voittoa naapurikylän ihanille nuorille, joille kovasti toivoo menestystä, että jaksavat touhuta hevostensa kanssa taas pitkän pimeän talven. Kuten niin monessa muussa asiassa, nuorissa se on Suomen raviurheilunkin tulevaisuus.
Tästä postauksesta tuli nyt tällainen, vähän arkinen eikä paljon mitään sanottavaa. Mutta toisaalta elämähän aika lailla perustuu sille ”harmaalle” arjelle, mikä ainakin minulle luo turvallisuutta ja vakautta. Viikonloput ovat minulle omaa aikaa, jolloin ehdin harrastella ja toipua edellisestä viikosta sekä ladata pattereita tulevaa viikkoa varten. Aina ei tarvitsekaan tapahtua. Hyvä kirja ja suklaalevy riittävät.
Kissan kanssa taloa lämmittelevä,
Larah