Elokuu tarjoili meille viimeiset lämpimät auringonsäteet ennen kuun vaihtumista syyskauden puolelle. Omassa mielessäni olen ehtinyt käsitellä kesästä luopumisen tuskan ja siirtänyt reippaasti katseen kohti syksyä, josta toivon mukaan tulee täydellisen kuulas, raikas ja värikylläinen!
Pääsin taannoisella työreissulla Savoon kurkistamaan luonnon hentoisiin syksyn sävyihin ja siitä inspiroituneena marssin kotiin palattuani suoraa päätä puutarhamyymälään ostamaan terassillemme ensimmäiset syyskukat. Rakastan valkoisia kukkia ja tänä kesänä meidän pientä pihaamme sulostutti upea valkoinen puutarhahortensia, joka on sittemmin saanut ylleen aavistuksen vihertävän punakkaan sävyn. Samastuin täysin Pupulandian Jennin kirjoitukseen hortensiasta, jossa hän kuvaili vasta viimeaikaista syttymistään tuolle kauniin pyöreälle kukalle. Minulla on aikalailla sama fiilis syyskanervasta. Olen jokseenkin pitänyt sitä aikaisemmin hieman mummomaisena ja tylsänä kukkana, mutta tällä kertaa se onnistui kietomaan minut kuin varkain pikkurillinsä ympärille. Olenkohan tullut vanhaksi? :)
Varsinkin valkoinen kanerva näyttää mielestäni niin kovin herkän kauniilta ja hauraalta, jopa hieman talviselta. En ole vielä raaskinut heittää värjäytynyttä hortensiaa pois, joten ostin sitä tasapainottamaan pari perinteisemmän sävyistä kanervaa valkoisen herkkiksen lisäksi. Seuraavaksi haaveilenkin jo ulkolyhdyistä, paksusta villaviltistä sekä syksyn pimenevistä illoista terassin suojassa...
