Parin viikon tauko asuntonäytöissä ja me asutaan täällä kuin pellossa. On ollut niin ihanan kotoisaa kun villasukkia ja muita myttyjä on lattioilla, eteinen on täynnä kenkiä, pyykkipinoja, leluja, astioita joka tasoilla. Juhlan jäljetkin näkyy vielä osittain ja kaikenlaisia esineitä, mm. kynttilöitä ja kipposia ja kirpparilöytöjä alkaa kertymään taas nurkkiin. EN OSAA olla asustamatta ja sisustamatta tätä kotia. Mutta nyt siihen on vaan taas tultava roti. Viikonloppuna esittelyt jatkuu ja kodin on taas oltava näyttelykunnossa. Ja kun vieläpä kävimme eilen katsomassa sitä omaa lempitaloa johon ehdottomasti haluaisimme kodin tehdä niin on taas motivaatiot kohdallaan tämän kunnossa pitämiseen ja myymiseen. Mutta silti, tosi kovasti jo haluaisi että saisi vain asua, eikä koko ajan ajatella asioita jonkun muun silmin. 'Ei voi jättää tätä tähän, ei voi laittaa liinaa pöydälle' jne.
Josko jouluun mennessä? ...semmoinen varovainen toive...
Vipe nukkuu, Hene tekee yläkerrassa legovideoitaan -musiikki vaan kuuluu hentoisesti, kissat nukkuu -toinen kiikussa toinen missälie, mies on kuvaamassa kiitoskorttikuvaa ylioppilaista, ja minulla on tässä ihanan rauhallinen iltahetki -kera jäätelön. Että ihan onnea se on tässäkin talossa asuessa- onneksi♥
Hyvää yötä, onni myötä,
Minna/lts