"Ai te muutatte maalle? Niin kauas? Siellähän tarvii kaksi autoakin!", olivat ne tyypillisimmät kommentit tuttavapiiriltä, kun kerroimme saaneemme tontin arvonnassa ja alkavamme rakentamaan omaa taloa naapurikuntaan. Meitä kommentit lähinnä huvittivat. Ensimmäiset 18v. Pohjois-Pohjanmaalla asuneena kunta Uudellamaalla 30 minuutin ajomatkan päässä Helsingistä oli kaukana maaseudusta. Vuodet ovat kuitenkin näköjään tehneet tehtävänsä ja sen verran kaupunkilaistuneita tässä ollaan, että myönnän saaneeni pienoisen paniikin, kun kuulin muutamankin tulevan naapurin bonganneen tonttialueelta käärmeitä. Eikä asiaa yhtään helpottanut paikallisen apteekkihenkilökunnan kommentti kyypakkausta ostaessani; "käärmeitä, no niitähän täällä riittää!". Yhdelle naapurille vannoinkin käveleväni vastedes tontillamme vain iso lapio kädessä. Ja heti seuraavana päivänä siellä seisoin kyllä ihan ilman mitään lapioita. Kai se vain niin on, että näihinkin vierailijoihin tottuu, kun pääsee taas asumaan lähelle luontoa.
Tonttimme on kokenut melkoisen muutoksen. Viime viikolla tullessani Byggamaxin raksaillasta tulevan naapurini, Koti rakennetaan tunteella -blogin Essin, kanssa puoli yhdeksän aikaan illalla tihkusateessa, päätimme käydä vielä pikaisesti pyörähdyksen tonttialueella. Ja mikä yllätys siellä odottikaan! Meidän tontilla oli puunkaato täydessä vauhdissa. Silloin siis tilanne vielä näytti tältä.
Alunperin tonttimmehan oli siis täysin "metsää". Joku arvioi puita olevan tontillamme joku 300-400 kappaletta. Palkkaamamme maatyöfirma arvioi puiden kaatamisen olevan noin viikon homma. Tässä kohtaa pakko kehaista meidän omaa tiimiämme, joka kaatoi puut kolmessa päivässä. Ja mikä valtava ero tontissa nyt onkaan! Meillähän haastetta tuo korkoerot, kun rinne tulee tontille kahdesta suunnasta. Toisaalta näimme myös heti alkuun tontin mahdollisuudet ja nyt kun se on raivattu niin ne alkavat hahmottua entisestään. Ainakin tontti antaa hyvin haastetta pihasuunnittelulle! Ja juurikin sopivasti tätä postausta kirjoittaessani sähköpostiini saapui pihasuunnittelijaltamme ensimmäinen luonnos tulevasta pihastamme..
Tontti puiden kaatamisen jälkeen
Toivottavasti tämä 1,5 metrinen kaunotar saataisiin säilymään ehjänä ja hyödynnettyä tulevassa pihassa.
Näkymä kadultamme. Sieltä se järvi pilkottaa puiden väleistä. Meidän tonttimme takana kulkee ulkoilupolku, joka kiertää alueen ehdottoman kohokohdan, eli järven. Meidän talomme tulee asettumaan tontille viistoon siten, että takapiha ja parvekkeet ovat suoraan järvelle päin. Ihan täyttä järvinäkymää emme valitettavasti näillä näkymin saa, sillä kunta ei ole harventamassa järven edessä olevaa kasvustoa. Mutta varmaan osittain se meillekin asti pilkahtelee.
Aamu-uinteja odotellessa..
Ja vielä loppuun niitä mieluisia vieraita (tontilla tällä viikolla vierailleiden naapurien lisäksi). Kuulin nimittäin pari tuntia sitten, että tontillamme seisoo kaivinkone! Kuinka innoissaan ihminen voikaan olla yhdestä kaivinkoneesta?? Se kun on merkki siitä, että maatyömme starttaavat maanantaiaamuna tarkalleen kello 7. Tuntuu, että projekti ottaa nyt ison harppauksen eteenpäin ja talo on taas askeleen lähempänä. Ja kyllä, vaikka maanantaihin on vielä aikaa, niin täytyyhän sitä kaivinkonetta lähteä huomenna pällistelemään ihan paikan päälle.