Meillä jokaisella on näitä päiviä. Näitä hel****n päiviä kun mikään ei onnistu.
Jokainen tietää sen tunteen mikä on kun kaikkien sukkien parit on kadonneet, kahvi on loppunut, herätyskello jättää soittamatta yms. Noh, minulla oli tänään niitä päiviä. Ei mitään yllä kuvatuista, mutta kettumainen päivä silti.
Olen sairaslomalla hajonneen selän takia. Päätin kuitenkin ruveta siivoamaan, sillä täällä meinasi taas tukehtua pölyyn. Minä en kuulu niihin ihmisiin jolle muutaman kerran viikossa imurointi on normi, vaan minä tartun imuriin vasta kun villakoirat alkavat kasata armeijaa. Pienempi kateista oli taas levittänyt joka ikisen lelunsa pitkin kämppää. Niitä siinä lattialta noukkiessa toteen ettei ollutkaan kovin hyvin idea. Sisulla puskin loppuun. Kaivan rakkaan imurini esille, joka on urhoollisesti jo vuosia vetänyt kissankarvoja kitusiinsa. Ei v*ttu, letkun liimaukset pettäneet. Tein imuriin tekohengitystä antavat patentin ja imuroin loppuun.
Nyt saan sitten astella kauppaan ostamaan jotain he*vetin kallista imuria. Niin paljon mielummin olisin kytännyt Moschinon alkavaa kamppanjaa...
Siinä on taas korjattu imuri niin että äiti ja isi voivat olla tytöstään ylpeitä. Vinkkinä, tuo viritelmä ei toimi kovin hyvin, imutehosta katoaa 70%.
