Yhtään narsissia tai tulppaania ei kuki meidän pihassa vieläkään. Sen sijaan löysin pensasaidan juurelta tänäkin vuonna muutaman eksyneen keltavuokon. Joko tuo ei leviä laisinkaan tai sitten onnistun tallomaan sen vuosittain kitkiessäni angervopensaiden karkulaistaimia. Ja aina hämmästyn yhtä paljon, kun puhkeaa kukkaan, lehdet kun näyttävät aikas lailla valkovuokon lehdiltä. Myös ensimmäinen kukkiva rentukka komppaa tuota vuokkoa värillään. Sinisten puolelle vahvistusta tuovat valkotäpläimikät, joiden pienet ja vaatimattomat kukat muistuttavat kovasti sitä luonnonvaraista imikkää, jota meillä kasvaa omenapuiden alla. Näissä vain on koristeellisempi lehdistö. Ja ensimmäinen puistolemmikki taivaansinisine terälehtineen ja keltaisine keskustoineen sopii väreihin täydellisesti. Todellisuudessahan nämä eivät luonnollisestikaan kasva lähimaillakaan toisiaan :)
Rentukka
Keltavuokko
Puistolemmikki
Ja vertailun vuoksi kevätkaihonkukka
Valkotäpläimikkä
