Vauvamme tykkää kunnon hyrskynmyrskystä, eli kovista vauhdeista joko sylissä, Tulassa tai sitterissä. Siksi päiväunetkin on nukuttu sitterissä kun Vaavi-sängyssä ei oikein päätä saa tarpeeksi sekaisin.
Nyt anoppi ja appiukko toivat olohuoneeseemme kauniin, jo aikojen alussa käytetyn hyrskynmyrsky-laitteen, kehdon!
Yksi kauneimmista kehdoista mitä olen nähnyt. Kehto on vanha mutta maalipinta on uudehko, vaikkakin kulunut. Sen voisi ehkä uusia. Kehto on myös Playstation 4-yhteensopiva koska kehtoa voi keinuttaa jalalla samalla kun pelaa Battlefieldia.
Siellä pikkuinen nukkuu niinkuin isänsä aikoinaan. Ja monet sukupolvet ennen häntä.
Valitettavasti paras hyrskynmyrsky-laitteemme, pojan eno eli veljeni häipyi tänään takaisin Helsinkiin :( Oli niin mukavaa kun vain tyrkkäsi nyytin keinussa istuvan velimiehen syliin ja sai itse käytyä vessassa, suihkussa, puettua vaatteet itselleen tai tehtyä ruokaa ilman että tarvitsee koko ajan rampata iskemässä lisää vauhtia sitteriin tai kehtoon.
Nyt vaatteiden saaminen päälleen kestää koko aamupäivän kun ensin pitää etsiä sukat, käydä keinuttamassa vauvaa, laittaa yksi sukka jalkaan, keinuttaa vauvaa, toinen sukka, keinuttaa vauvaa, imettää, miettiä missä housut on ettei vain tarvitse tuhlata aikaa niiden etsimiseen samalla keinuttaen vauvaa, löytää housut ja huomata että ne ovat likaiset mutta olla välittämättä siitä koska ei ole aikaa etsiä muita housuja, istua pikkuhousut jalassa ja keinuttaa vauvaa tyhjä katse silmissä samalla kun yrittää surkastuneilla aivoilla miettiä onko koirat saaneet ruokaa, pukea housut, keinuttaa vauvaa..
Myös kaverit mahtuvat kyytiin. Nalle on vauvan ensimmäinen pehmolelu jonka isänsä osti LKS:n kahviosta vastasyntyneelle vauvanaamalle. Kirahvi(?) odotti kotona isovanhempien kanssa kun synnäriltä tänne saavuttiin.
Ja kun vauva nukkuu on äidillä aikaa ottaa selfieitä joilla päivittää sekä Facebookin että blogin profiilikuvat. Jännä ettei sitä aikaa löydy pyykeille tai tiskeille.