Kun ihmiset rupeaa harrastamaan jotakin, niin hehän haluavat yleensä hankkia kaikenlaisia harrastusvälineitä, jotta se harrastaminen olisi vieläkin mukavampaa. Pitää ostaa uudet juoksutrikoot, jotta tuulen vastus olisi mahdollisimman pieni, tarvii uudet tanssikengät, jotta piruetit luonnistuisi sulavammin jne. Minä olen harrastanut tätä bloggaamista jo hyvän aikaa, mutta yhtäkään harrastusvälinettä en ole hankkinut. Minulla ei ole minikannettavaa, ei tablettia, ei selfiekeppiä, ei järkkärikameraa tai liioin minkäänlaista kameraa. Kaikki kötöset kuvani olen ottanut käsilläolevalla puhelimella.
Toisaalta olen ajatellut, että ehdä te ihmiset siellä ruudun toisella puolella luette blogiani jostakin muusta syystä kuin hienojen oikeaoppisesti otettujen kuvien vuoksi. Mutta sitten taas mitä enemmän tilannekuvia napsii, sitä enemmän rupeaa "kameraltaan" toivomaan. Minustakin alkoi tuntumaan, että haluaisin kuviltani jotakin ihan vähän enemmän:
"Jykä kuule, ku mie haluaisin paremman kameran. Voisitkos vähän katella netistä, että mikä ois hyvä?"
"Joo, no mäpä vähän tutkin", Jykä tuumaa ja siirtyy koneelle,"Täs ois tällanen varmaan ihan hyvä järkkärikamera. Sellanen ku Sinillä on".
"Ai semmonen iso, jossa on semmonen putki, mikä se nyt on? Aattelitko tosiaan niin optimistisesti, että mie pystyn astumaan tuosta ovesta ulos niin, että kamera on vielä ehjä ja kaikki osat on tallessa?"
"Niin... Ehkä toi järkkäri ei oo se sun juttu."
.....
"Karkki, kerropa mulle mikä ois semmonen pieni, helppo, yksinkertainen ja hyvä järkkärikamera, jota minäki osaisin käyttää?"
"Ei mikään!"
.....
"Emmi, minä oon miettiny, että tilaan sen Natan mainostaman minijärkkärin sieltä Rajalashopista ja meen sinne järkkärikurssille, jos ei kärsivällisyys kestä, niin lähen pois."
"Pitäiskö sun kuitenki mennä käymään jossain liikkeesä kokeilemassa eri vaihtoehtoja ekaks..."
.....
Täytyy sanoa, että jos oma uskoni kameran kanssa toimimiseen on hiukan horjuva, ei muilla ole sitä uskoa ollenkaan. Ryhdyin selailemaan nettiä ja pienen etsinnän jälkeen löysin Samsungilta kameran, joka on siis myös puhelin. Ooh, tunne oli niin vahva, että ostoreissulle piti lähteä heti. Kävelin kameraliikkeeseen ja kerroin suunnitelmani. Myyjä kertoi kameran puhelimen olevan varsin helppokäyttöinen ja hyvä. Ei mikään järjestelmähässäkkä, mutta paljon perus puhelinkameraa parempi. Olin jo ostamassa puhelinta, kun muistin Emmin neuvon katsella eri vaihtoehtoja. Pyysin myyjää esittelemään jotakin pientä järestelmäkameraa. Hän asteli vitriinin luokse ja näytti lasin läpi jotakin Olympuksen järkkäriä, jota monet bloggaajat kuulema käyttävät. Siihen kuului myös 4 erilaista putkihässäkkää...
"Noista putkista saa varmasti kivoja prismoja takapihalle rastaiden pelätiksi."
"Anteeksi mitä?!"
"Ei mittään. Mie otan sen puhelimen."
Niin luotin vaistooni ja astelin liikkeestä ulos uusi kamerapuhelin laukussani.
Tästä on nyt aikaa pari päivää, enkä vieläkään osaa käyttää tuota kameraa ihan kunnolla. Siinä on niin paljon erilaisia säätöjä ja vaihtoehtoja, joita minä en tajua. Mutta kuulkaa, into on kova! Joka päivä opin kamerasta jotakin uutta ja kivaa. Tänään huomasin sellaisen selfietoiminnon, jossa ei käytetä sitä selfie asetusta, vaan käännetään kamera itseensä päin ja katsotaan tuota putkiloa. Se etsii kasvot automaattisesti ja ottaa kahden sekunnin kuluttua kuvan. Ei edes nappia tarvitse painaa! Jes!
Ja toinen ihana juttu jonka Emmi opetti minulle, on näiden kollaasien tekeminen. Arvatkaa olenko liekeissä!
Tässä kuvasin aamulla selfiekameralla meitä. Pari alimmaista kuvaa on otettu peiton alla "Majassa".
Sitten vähän lähikuvaa kukista ja vahinkoselfie Lilytalks illasta.
Lopuksi muita testailuja. Valotuksen ja tarkennuksen kanssa minulla on vielä paljon opeteltavaa. Itseasiassa minulla on vielä PALJON, PALJON opeteltavaa, mutta ei se mitään, tämä on niin KIVAA!
Kyllä nyt alkaa RetroPrinsessa siityä ihan uusille leveleille pikkuhiljaa.
Mitäs tykkäsit näistä kollaaseista?
Hyvää lauantaita!