Siinä se on, mun pikkiriikkinen murattini.
Päädyin sitten lopulta siihen tuttuun ja turvalliseen vaihtoehtoon, kun kyselin teiltä köynnöksien ja riippuvien viherkasvien perään Viherpeukalot hoi! - postauksessa. Pähkäilin myös kultaköynnöksen ja juorun välillä, kunnes Prismassa tuli vastaan ihan puolivahingossa tämä pieni muratti, hieman yli 2 euron hinnalla.
Saa nähdä mitä tästä oikein tulee. Ajatuksenahan on, että muratti leviäisi pitkin lavaa sillä tavalla nätisti, tuoden samalla olkkariin ripauksen sellaista luonnonläheisyyttä ja pientä twistiä. Nyt se näyttää lähinnä todella hassulta ja vähän siltä, aivan kuin olisin laittanut sen tarkoituksella pojan ulottumattomiin. Mua muutenkin hieman jännittää tämän muratin kohtalo, sillä en tunnetusti ole mikään kummoinen viherpeukalo ja onnistun tappamaan kaikki viherkasvit liialla kastelulla. Jos joku ei muista kastella viherkasvejaan, niin mä sitten muistan muidenkin edestä! Nyt pitää siis muistaa, että maltti on valttia! Laitan teille väliaikatiedotteita muratin levinneisyydestä, sekä siitä miten tässä hommassa oikein käy.
Sen lisäksi, että onnistun kastelemaan viherkasveja liikaa, en myöskään tiedä niistä mitään. En esimerkiksi tiennyt, että mulla on joskus ollut juoru. Olen pitkään pohtinut, että mikä kumma se kasvi oikein oli, joka oli meillä ihka ensimmäisessä yhteisessä asunnossa, leveällä ikkunalaudalla ja siinä oli kauniit hieman violetit lehdet. No, juoruhan se! Senkin onnistuin tappamaan liiallisella kastelulla ja mua on harmittanut monta vuotta, kun en ole tiennyt sen kasvin nimeä, että voisin ostaa uuden. Toki, olisinhan voinut mennä kukkakauppaan ja kysyä, että " mikä kumma se sellainen on, missä on hieman violetit lehdet? "
Mutta, mielummin mietin monta vuotta, perustan blogin, nakkaan eurolavan seinälle ja suunnittelen laittavani siihen köynnöskasvin ja kysyn teiltä lukijoilta vinkkejä kivoista vaihtoehdoista!
" Hullu se on joka töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä. "- sanoi mammani kerran.
Pitää muuten niin paikkaansa.