Rakastan tätä hetkeä aamuisin kun poika on välitorkuilla. Ollaan saatu aamutoimet tehtyä - syötyä puuro, leikittyä ja seurusteltua. Tästä hetkestä on tullut mulle todella tärkeä, sillä tämä on oikeastaan päivän ainut hetki kun saan vaan olla. Aivot narikkaan ja silleen.
Meillä on edelleen ongelmia päiväunien kanssa, mutta en ole jaksanut kirjoittaa niistä mitään. Olen vaan niellyt kohtaloni, ettei poika yksinkertaisesti nuku päivisin ja ottanut näistä rauhallisista aamuista kaiken irti. On todella harvinaista, että poika ottaa myöhemmin päivällä päiväunet. Kun lähdetään Brunon kanssa päivälenkille, poika kyllä nukahtaa vaunuihin, mutta kun ne pysähtyvät herää poikakin. Sitten siellä vaunuissa vaan päristellään, kikatetaan ja jutellaan. Olenkin nyt lähtenyt lenkeille sillä fiiliksellä, ettei se nuku kumminkaa ja lenkiltä tultua olen ottanut pojan sisälle ja nukuttanut yläkerrassa - vaihtelevin tuloksin. Joskus poika nukkuu ja joskus ei. Luulen, että jos pojalla ei olisi niin paljon vaikeuksia mahan kanssa, nukkuisi hän kunnollisia päiväunia päivälläkin.
Eikä siinä. Vaikka poika ei päivisin paljoa nuku on hän silti ihan hyväntuulinen. Alkuun ajattelin, että apua, jos poika ei nuku en pysty tekemään mitään. Ja tietyllä tapaa se on tottakin, mutta olen silti hyvin pystynyt kuokkimaan kukkamaalla pojan leikkiessä vaunuissa, sekä pesemään pyykkiä ja siivoamaan. Poika seuraa siinä sivussa ja kaikki on mennyt hyvin. Säilytän tottakai päivissä samat rutiinit - syödään aina samaa aikaa ja yritän laittaa myös päiväunille. Elän siinä uskossa, että tarpeeksi kauan kun toistan samaa kuviota päiväunien kanssa, jokin päivä poika hoksaa hei tää onki päiväuniaika, nyt pitää nukkuu.
Joskus onnistun ja toisinaan taas en. Olen nyt oikeesti oppinut ottamaan hieman iisimmin.
Huomenna on miehen syntymäpäivä. Olen kuumeisesti miettinyt mitä ihmettä hänellä hommaisin, kunnes eilen sen keksin. Toivottavasti tykkää. Kun olen kysynyt mieheltä mitä sä niiku oikeesti, oikeesti haluaisit? Vastaa mies siihen Maailmanrauhaa.
Ja sitten olisi vielä Juhannus. Me mennään miehen vanhempien luokse saunomaan, uimaan ja grillaamaan - rentoilemaan. Hieman erilainen Juhannus kuin vuosi sitten. Silloin oltiin viikko Pärnun auringon alla, tehtiin autoreissu Riikaan ja olin kolmannella kuulla raskaana.
Voin kertoo, että se oli kyllä aikamoinen reissu.
Näin etukäteen jo: Mahtavaa Juhannusta!
Pssst. Korvamato muuten lähti.