Kun isäni eli Lilliputin muffa oli lomalla, vietimme kaikki yhdessä laatuaikaa. Muffa asuu edelleen lapsuudenkodissani, joten Lilliputti leikkii samoilla leluilla samoissa paikoissa, kun minä ja siskonikin aikoinaan leikimme.
Vaikka meillä siis minun perheelläni on nyt oma koti, niin siltikin olen sitä mieltä, että lapsuudenkotini on maailman ihanin koti. Olisin koska vain valmis muuttamaan sinne takaisin. Ei sillä, ettenkö viihdy meidän kodissa tai ettei meidän kotimme olisi kaunis ja ihana, mutta silti… Lapsuudenkodissani on sitä jotain…
Ja siitä sainkin idean, että esittelen teille lapsuudenkotini! Toki kaikki huomaatte, että nämä seuraavat kuvat eivät ole ihan tuoreita, hih hih! Mutta eihän nyt saa otettua mitään kauniita ja edustavia ulkokuvia, kun on märkää ja kuraista... Yök ja hyh hyh!! Mutta siis kuvat on otettu viime kesänä.
Sitten hieman Lilliputtia. Hän on parhaillaan siinä iässä, että hän mielellään komentelee kaikkia. Muffa tule tänne, muffa mennään tonne, muffa ei saa koskea, muffa keinuu ja niin edelleen... Keinuminen onkin yksi parhaimmista jutuista muffalla. Tosin nyt Lilliputti on keksinyt, että ISI OSTAA LILLIPUTILLE OMAN KEINUN! Tätä on hoettu nyt kuukauden päivät, mutta keinua ei ole vielä ilmestynyt. Tosin isi on luvannut, että hän ostaa Lilliputille keinun, kunhan maat sulaa ja kevät lähestyy... Jee jee jee!!
No niin, se ulkopuolesta... Sitten voimmekin siirtyä sisälle. Sisältäkin löytyy muutamia paikkoja, jotka ovat aivan huippuja Lilliputin mielestä. Ehdottomat lempparit ovat "sata norsua", rappuset ja yläkerran aula ja kultainen portti.
Muffalla on myös "100 norsua" sisällä, joita Lilliputti mielellään ihastelee. Hän on myös oppinut, että "Soo soo! Katsoa saa, mutta ei koskea" :)
Toinen ihan huippupaikka muffalla on RAPPUSET!! Kun Lilliputti oli ihan minimini, muffa opetti hänelle, että miten rappusissa liikutaan. Kontaten ylös ja peppu edellä alas. Nyt Lilliputti on mielestään jo niin iso, että hän saa tulla rappuset kävellen alas. Pakko myöntää, että tosi hienosti tuleekin. Näissä voitaisiin viettää aikaa vaikka ja kuinka. Rappusten välistä huudellaan "isiiii, Lilliputti täällä" tai "muffaa, Lilliputti täällä"!
Vihdoin, kun päästään ylös, niin sieltäkin huudellaan alas. Muffa vaihtoi tässä taannoin yläkerran kaiteen lasiseksi ja nykyään, kun vierailumme päättyy, ne ovat täynnä pieniä kädenjälkiä <3
Minun ja siskoni huoneet olivat ylhäällä, mutta muuton jälkeen muffa muutti minun huoneeni kirjastohuoneeksi, jossa on paljon ihania asioita, jotka kiehtovat Lilliputtia. Ikonien alla olevan lipaston päällä on ainakin "sata vuotta" vanhoja puuterirasioita, joita Lilliputti mielellään ihastelee.
Mitäs vielä... Aaaa...
Voisin vielä laittaa yhden kuva keittiöstä, joka on alkuperäinen (vuodelta 1985), mutta siltikään se ei näytä minusta 30-vuotta vanhalta keittiöltä. Vai olenkohan vain hyvin sokea, enkä huomaa??? :)
Tässä se nyt sitten oli, lapsuudenkotini... Lyhykäisyydessään...
Ja kuka tietää, voihan olla, että joskus tulen asumaan vielä täällä?? :)
Niin ja hyvää Palmusunnuntaita!!
