Hortoilu ja puutarhanhoito on mulle sellaisia "sitku" juttuja. En ole näiden kahden kesän aikana kasvattanut parvekkeella mitään. Ajattelen, että sitten kun meillä on se omakotitalo, niin sitten teen kasvimaan. Ohi kulkee runsas liikenteinen Sammonkatu ja mietin vain sitä mitä kaikkea kasveihin imeytyisi parvekkeella... HÖPSÖN PÖPSÖÄ! Olen tyytynyt kasvattamaan muutamaa hassua paprikan taimea ikkunalaudalla.
Metsään hortoilemaan lähteminen on aina vaan jäänyt. Ihan vierestä ei kasveja viitsi kerätä, sillä autoteitä on ympärillä niin tiheään. Ymmärrän kuitenkin, että hortoilun opettelun jatkuva lykkääminen saa minut olemaan tosipaikan tullen ihan peukalo keskellä kämmentä. On siis ehkä pienen mittakaavan itsemurha tukeutua vain "sitku"-ajatteluun... Entäs jos sitä "sitkua" ei koskaan edes tule?
Ehkä on aika rakentaa tänä kesänä ruokaparatiisi parvekkeelle, vaikkakin pienillä pakokaasumausteilla...
- Riina