Miten sen meneekin niin, että mitä pidemmälle kesä etenee, sen voimakkaammat värit miellyttävät (ainakin minua)? Johtuuko se siitä, että luonnon vihreästä tulee niin voimakkaan värinen, että se kaipaa rinnalleen toisen yhtä vahvan?
Niin tai näin, minä pidän juhannuksen jälkeen vahvoista väreistä. Niitä on tässäkin tarjolla runsaasti. Kukkijat vasemmalta oikealle:
Värililja Lollypop. Leviää hienosti ja hohtaa kauniisti.
Silkkikukka (yksivuotinen). Hieno vanhanajan kukka, mahtava ja helppo kasvattaa.
Syysleimu. Äidin penkeistä meille(kin) levitetty, vahva maatiaislaji, jonka tuoksu huumaa.