Minä vannon asteittaisen vieroituksen ja korvaushoidon nimeen oikeastaan kaikessa, oli kyse päihe-, lääke-, tupakka-, sokeri-, tissi- tai tuttiriippuvuudesta. Asteittaisen vieroitukshoidon ideana on se, että määriä ja käyttökertoja vähennetään asteittain. Asteittaisen vieroituksen rinnalla ja jälkeen voidaan käyttää myös korvaushoitoa. Tällä samalla idealla olen vieroittanut itseni esimerkiksi karkeista. Laskin määrät ensin mahdollisimman alas ja sitten otin käyttöön korvaavat tuotteet, kuten stevian, kerman, pähkinät ja mantelit sekä pienissä määrin hedelmät.
Tissistä meidän tylleröinen viroitettiin myös asteittain, tai hän vieroitti itse itsensä. Ensin jäi pois yötissittelyt, sitten päivä, aamu ja lopuksi ilta. Yötissittelyyn käytimme korvaushoitona vesituttipulloa, mutta sitä ei tyttö tuntunut tarvitsevan kuin pari kertaa.
Nyt on vuorossa tutti. Jo hyvän aikaa sitten jätettiin pois ns. huvitutti, sen jälkeen jäi pois lohtututti.
Tänään tuntui siltä, että saattaisi olla sopiva aika jättää pois päikkäritutti. Juttelin neidin kanssa ennen päikkäreille menoa tutista, jota hän jo hanakasti sylissäni lussutti:
"Mitäpä olet Saanuska mieltä, jos et söisikään tuttia vaunuissa?"
"Tuttia vaunussa?" tyttö empii.
"Niin, ei tartte tuttia vaunuissa."
"Ei tartte tuttia vaunussa", tyttö toistaa, mutta pitää tutin suussaan.
"Joo, ei tartte tuttia. Niiskuneitikään ei tartte tuttia, eikä Pikku Myy tartte tuttia", minä selitin.
Otin Pikku Myyn käteeni ja liikuttelin sitä Saanan vieressä ja annoin Pikku Myyn jatkaa juttelua tytölle,
"Hei Saana, lähetään päikkäreille. Ei tartte tuttia. Anna tutti äitille. Mennään päikkäreille. Minä olen Pikku Myy, enkä minä tartte tuttia. Sinä olet Saana, etkä sinäkään tartte tuttia", yritin epätoivoisesti imitoida Pikku Myytä.
Saanaa nauratti kovasti Pikku Myyn juttelu. Sitten hän otti tutin suustaan käteensä, katsoi sitä ja ojensi sen minulle:
"Ei tartte tuttia."
"Kiitos. Ei tartte tuttia. Äiti laittaa tutin pois. Eihän Pikku Myykään tartte tuttia?"
"Ei tartte tuttia!" Pikku Myy vastaa.
Saana otti Pikku Myyn kainaloonsa ja käveli rattaiden luokse. Nostin hänet rattaisiin ja suljin makuupussin.
"Ei tartte tuttia. Muumeja katotaan huomenna?" tyttö vielä varmisti perinteisesti.
" Ei tartte tuttia. Päikkäreiden jälkeen katotaan muumeja", vastasin muumikyselyyn, niinkuin teen joka päivä.
Lähdin työntämään rattaita verannalle, niin johan vaunuista kuului parkaisu,
"TUTTI!"
"Saana ei tartte tuttia. Pikku Myy ei tartte tuttia. Ei tartte tuttia", imitoin taas Pikku Myytä.
Saanaa nauratti. Työnsin vaunut pihalle ja suljin oven. Laitoin itkuhälyttimen päälle ja istahdin sohvalle odottamaan miten meidän käy. Kohta vaunuista kuuluu Pikku Myy imittaatio:
"Ei tartte tuttia! Saana ei tartte tuttia. Pikku Myy ei tartte tuttia. EI TARTTE!"
Sinne tyttö nukahti, Pikku Myy kainalossaan, ilman tuttia. Jiihaa!! Saapa nähdä miten huomiset päikkärit sujuvat... Yöksi annamme tytölle vielä tutin, mikäli hän sen tahtoo. Totuttelemme nyt jonkin aikaa näihin tutittomiin päikkäreihin ja sen jälkeen vasta jätämme yöitutin pois. Asteittain ja neitosen tahtiin. Pitempihän tällainen prosessi on kuin se, että kertaheitolla jättäisi tutin pois, mutta mielestäni tämä on lempeämpi vaihtoehto ja sopii meille paremmin. Toivottavasti saadaan vieroitushoito päätökseen ennen eskariin menoa. Pitäkää peukkuja!