Kuulemma lankkuparketillakin on tunteet, jotka järkkyvät muutoksista. Parketin kappaleet on hyvä levitellä totuttautumaan tulevaan huoneilmaan muutamaa päivää ennen ennen lattian rakentamista.
Tänään aamukahvin jälkeen tein erilaisen lankutusreenin. Jumppasin uuteen keittiöön tulevat parkettilankut keittiön ovelle odottelemaan appiukon viikonloppuvierailua.
Keittiö on ainoa huoneemme, josta alkuperäistä lautalattiaa ei muovin alta löytynyt. Pitkään vaiheilimme uudet koolaukset vaativan lautalattian rakentamisen ja erilaisten lattiavaihtoehtojen väliltä. Lopulta päädyimme puolispontaanisti lankkuparkettiin, joka olisi tarkoitus (joskus) maalata muiden alakerran lattioden kanssa saman väriseksi.
Lankut makoilivat yläkerran vierashuoneessa puolisen vuotta. Toki on olemassa riski, että parketti makaa seuraavat kuusi kuukautta ruokailuhuoneessamme, mutta luottoni Hipin isään on vankkumaton!
Toisaalta lattiarempan lykkääntyminen ei enää järkyttäisi feng shuitani. Olen nimittäin aika kiintynyt keittiömme oksennuksen väriseen muovimattoon, josta edes oksennusta ei tarvi pyyhkiä, koska yrjöä ei maaliläiskien joukosta huomaa. Remontin värittämä hälläväliä-lattia keittiössä on ollut vapauttava välivaihe mustikoiden ja kahvien kaatuillessa..
..toisaalta nyt tuijoteltuani puolen vuoden ajan aamukahvihetkilläni keittiön kesäisiä "viimeistelyjälkiämme", saatan olla aika innoissani uudesta lattiasta!
Iloista keskiviikkoa!