YKSINKERTAISILLA ASIOILLA ARJESTA SUJUVAMPAA. Ystäväni ehdotti minulle, että tekisin teille postauksen arjen hallinnasta ja rutiineista. Minulle rutiinit ovat olleet aina suuressa roolissa ja kaipaan elämääni muutenkin edes jonkinlaista säännönmukaisuutta ja aikataulua. Työssäkäyvänä pienen lapsen äitinä koen rutiinit ja aikataulut aivan välttämättömiksikin - ilman niitä koko paletti leviäisi takuulla kuin Jokisen eväät jonain maanantaiaamuna. Rutiinien luominen ja niistä kiinni pitäminen on myös helpompaa, kun on jotkut raja-arvot taustalla; minulla esimerkiksi hyvät raamit syntyvät jo siitä, että olen töissä noin klo 7:30-16 ja lapsi on saman ajan päiväkodissa. Koska olen aina ollut sen tyyppinen ihminen, että kaipaan - sanotaanko jopa, että vaadin - ympärilleni järjestystä ja sitä, että asiat ovat hallinnassa, rutiinien ja kotitöiden hoitaminen eivät ole koskaan tuottaneet minulle ongelmaa, vaan ne ovat olleet lähinnä itsestäänselvyyksiä.
Kaikille rutiinit ja arjen hallinta ei kuitenkaan ole aivan yhtä yksinkertaisia asioita; varsinkin suuret elämänmuutokset saattavat helposti romahduttaa aikatauluja ja aloitekyvyn tehtävien hoitamiseen, mikä johtaa helposti siihen, että erilaiset tehtävät ja työt kasaantuvat, kunnes ne ovat jo niin suuria röykkiöitä - henkisiä tai fyysisiä - että niihin tarttuminen vaatii jo urakan. Urakkaa taas lykätään ja kun se kerran hoidetaan, ei samaa hommaa viitsi tehdä heti uudestaan, ja taas odotetaan röykkiötä ja urakkaa. Oravanpyörä on valmis. On helpompi tehdä asiat, kun ne ovat vielä sopivissa mittakaavoissa; niihin pitää vain tarttua ajoissa. Mieluiten heti.
Rutiinien luominen ja niistä kiinni pitäminen voivat myös olla haasteellisia, mikäli elämä on kokonaisuudessaan hyvin epäsäännöllistä esimerkiksi vuorotyön vuoksi, tai mikäli jotkin selkeät raamit päivän kululle puuttuvat kokonaan; mikäli esimerkiksi ei käy töissä lainkaan, eikä päivään kuulu muutakaan selkeästi aikataulutettua tehtävää. Silloin aikataulutus pitää tehdä itse, kokonaisuudessaan. En tarkoita tietenkään mitään minuuttiaikataulua - sellaista nyt en suosittele kenellekään - mutta esimerkiksi jaottelu ruoka-ajoilla ja säännöllisellä unirytmillä antaa jo hyvän osviitan päivälle - siihen on helppo alkaa koota muuta ohjelmaa ympärille.
8:00 Herääminen, aamiainen ja muut aamutoimet.
12:00 Lounas
15:00 Välipala
17:00 Päivällinen
20:00 Iltapala
23:00 Nukkumaan
Minun ensisijainen ohjeeni itselleni kodinhoitoon, ja oikeastaan kaikkiin välttämättömiin tehtäviin liittyen; jos jonkun asian pystyy tekemään heti, se myös kannattaa tehdä heti. Aamulla, kun kaikki nousevat sängyistään, petaan pedit. Kun on tehty ruokaa ja syöty, tiskaan astiat. Kun leikit on leikitty, kerään pojan kanssa lelut omille paikoilleen. Kaikki heti, saman tien, jos se vain on mahdollista.
Siivoa jälkesi on ihan puhkikulutettu fraasi ja silti se tuntuu unohtuvan niin helposti. On niin helppo vaan jättää tyhjä kahvikuppi juuri siihen, mihin sen on viimeiseksi käsistään laskenut tai likaiset vaatteet siihen, mihin ne on illalla riisunut. Minä nalkutin joskus suuna päänä siitä, miten ajattelematonta toista kohtaan sellainen käytös on, mutta tuskin sentään. Vaatii, mitä ilmeisimmin, oikeasti aivan lukemattomia toistoja, että tietyntyyppiset ihmiset muistavat oikeasti laittaa ne tavarat niille kuuluville paikoille. Minä olen hirveän tarkka siitä, että tavarat todella ovat siellä, minne ne kuuluvatkin, mutta kaikki ihmiset eivät vaan tunnu näkevän niitä asioita samalla tavalla. Heitä väärässä paikassa oleva sokerikippo ei haittaa lainkaan, he eivät oikeastaan huomaa sitä alkuunkaan, kun taas minulle, minun keittiössäni, se pomppaa välittömästi silmille. Se on siis asia, jota kannattaa itse tietoisesti harjoittaa ja todellakin aina siivota jälkensä ja viedä tavarat suoraan omille paikoilleen; ja asia, joka vaatii kärsivällisyyttä, toistoja ja lyhyitä muistutuksia "Kahvikuppi", "Sokerikippo". Kodin järjestyksen ylläpito kun helpottuu tälläkin yksinkertaisella menetelmällä ihan huikeasti. On myös syytä ylipäätään pitää huoli siitä, että kaikilla tavaroilla todella on ne omat paikkansa, koska silloin epämääräiset tavarat eivät seilaa edestakaisin epämääräisissä paikoissa. Äläkä myöskään säilö mitään turhaa, vaan opettele luopumaan ja karsimaan turhasta tavarasta.
Paasasin aiemmin aiheesta jääkaapin siistinä pitäminen; kuinka pienistä asioista ja valinnoista se onkaan kiinni, ettei jääkaappi ylipäätään pääse ikinä mitenkään kunnolla likaiseen kuntoon. Samaan ajatukseen perustuu koko perussiisteyden vaaliminen ja urakoilta välttyminen kodinhoidossa; älä päästä asioita paisumaan ja ennaltaehkäise lika ja sotku. Pussita ruoat, putsaa voiveitsi ennen sen laittamista jääkaappiin, puhdista purkit ulkopuolilta ennen niiden nostamista hyllyille. Kerralla ihan minimaalinen työ, mutta kun edes sen viitsii tehdä, kaikki lika ei kulkeudu jääkaappiin ja sinulle ei pääse syntymään sitä tilannetta, että jääkaappi olisi jossain vaiheessa todella likainen ja vaatisi usean tunnin uurastuksen saada se kunnolla puhtaaksi. Sama pätee ihan mihin tahansa. Älä siirtele likaa paikasta toiseen ja anna sen kerääntyä jonnekin, vaan poista se kokonaan heti, kun sellaista näet.
Kuten aiemmin kerroin, minulla on hieman ongelmia suhtautua likaiseen jääkaappiin vieraillessani muuallakin, enkä oikein ymmärrä ajatusmaailmaa, että jääkaapin edes sallitaan likastuvan. Toinen asia, mikä ei ole ikinä tahtonut oikein valjeta minulle, on roskien viemisen ongelmallisuus. Jokainen käy kuitenkin asuntonsa ulkopuolella edes silloin tällöin, miksei ottaa niitä roskia mukaan siinä samalla? Miksi niitä pitää tunkea roskiskaappi täyteen ja epämääräisiä pinoja sinne tänne eteistä odottamaan, että joku ne veisi sinne, minne ne kuuluukin, kunnes siinäkin asiassa saadaan aikaan kunnon urakka? Meillä roskat viedään mukana aina, kun ollaan menossa ovesta ulos, jos roskia vain on. Kierrätämme lisäksi paperit, pahvit, metallit ja lasin, joten yleensä aina löytyy edes joku, minkä voi viedä. Roskiskaappimme ei tästä syystä pursuile ikinä, eikä yhden roskapussin/lehtipinon/pussillisen metalli- tai lasijätettä/tmv. vieminen ole homma eikä mikään.
Yksi tärkeä pointti arjen hallinnassa on myös suunnitelmallisuus ja ennakointi. Ehkä hieman vanhan toistoa, mutta kannattaa todella tehdä heti kaikki, mitä suinkin voi ja ehtii tässä hetkessä; silloin välttyy viime hetken kiireeltä ja paniikilta, koska etukäteen ei voi kuitenkaan tietää, millainen tilanne ja kiire silloin on, kun viime hetket asian tekemiseen ovat käsillä. Seuraavaan aamuun minä esimerkiksi valmistaudun jo edellisenä iltana laittamalla pojan vaatteet valmiiksi tuolille, lataamalla kahvinkeittimen ja pakkaamalla tavarat ja eväät seuraavaa päivää varten. Seuraavaan viikkoon valmistaudun miettimällä hyvissä ajoin etukäteen ruokailut (ruokasuunnittelu) ja normaalista poikkeavat menot ja tekemiset ja niiden vaatimat toimenpiteet. Käyn myös kalenteriani läpi hyvissä ajoin, jotta muistan ja pidän mielessäni kuukauden sisällä olevat tapahtumat, juhlat ja menot - ja pidemmälläkin ajalla sellaisten tapahtumien suhteen, mitkä vaativat suurempaa valmistautumista. Nyt olen alkanut opetella myös budjetointia tulevien menojen ennakoimista ja pienen pesämunan kartoittamista varten, mutta se on minulla vielä hieman alkutekijöissään, joten palataan siihen tuonnempana.
Tällaiset asiat minulle tulivat nyt ensimmäisenä mieleen aiheesta arjen sujuvuus. Jaksoiko kukaan lukea tänne asti? :D
Oliko jutusta apua jollekin, saitteko jotain uusia vinkkejä tai inspiraatiota?
Millaisia arjesta selviytymisvinkkejä teillä on? Ihan kaikki pienetkin poppakonstit kehiin nyt!