Kuten sanottu, olohuonekulmaus alkaa olla pilkunviilausta vailla valmis. Enää puuttuu pieniä yksityiskohtia, kehyksiä ja printtejä, yksi kappale valaisimia sekä tv-tason dc fixaus. Omaan silmään olohuonenurkkaus kuitenkin alkaa jo näyttää hyvältä ja viihtyisältä. En halua käyttää sanaa "valmis", koska se ei kuvaa mielestäni sisustamisen henkeä. Koti on muovautuva, muuttuva ja elävä kokonaisuus jossa minä en tavoittele valmista lopputulosta.
Sinne on mukava käpertyä katsomaan sarjoja tai lukemaan kirjaa. Olonurkkauksessa on ihan omanlaisensa tunnelma ja hyvin asujansa näköinen sellainen. Se ei ole tyypillinen valkoinen designerhuone, se on vähän sellainen kirjava sekamelska. Hallittu kaaos.
Seuraavaksi käynkin työpöytäprojektini kimppuun ja jätän olohuoneen hetkeksi hautumaan. Kun sen saan purkkiin alakerta alkaakin olla valmis. Keittiönurkkaus on tietokoneen tilapäistä valloitusta lukuunottamatta aika pitkälti juuri sellainen, kuin sen haluan juuri tällä hetkellä olevan ja miehen nörttikulmsn kanssa olen antanut periksi. Olkoot sotkuinen. Kaikkea ei voi saada ja kuviin sen voi aina siivota.
