Mä olen viime aikoina pohtinut paljon asumista, lähinnä omaani. Mulla on omistusasunto ja asuntolaina, on ollut jo kohta kuusi vuotta. Aika rientää.
Kiinteistönvälittäjä kävi tänään mun kotona, tsekkaili paikat ja yritti olla pyörittämättä silmiään. Mä ostin kotini itselleni seuraavaksi 25 vuodeksi (19 siis enää jäljellä), joten mä oon rempannut sen itseni näköiseksi. Violettia, punaista, kultaa, ja ai niin, keittiön seinälla on maalattu hevonen, aidon kokoinen. Ei, se ei valitettavasti ole tarra.
Oon pohtinut, voisinko mä laittaa asuntoni vuokralle ja asua jossain muualla välillä. Reissata, kun kerran välivuottakin pidän. Jos asuisin vuokralla, saisin kamat helposti isän luokse ja sit vaan lähtisin - nyt omistan tämän. Kyselin aiheesta eräältä välitysfirmalta, ja nyt kiinteistönvälittäjältäkin, ja saisin tästä ehkä 700 - 800e/kk. Muuten hyvä, mutta mun asumiskustannukset ylittää tuon summan kevyesti. Toisaalta, tuloa se olisi pienikin tulo, etenkin jos haluaisin olla poissa.
Kiinteistönvälittäjä oli täällä siksi, että pohdin myös sitä, voisinko myydä tän asunnon. Mä en välttämättä halua asua Suomessa tai pääkaupunkiseudulla aina ja ikuisesti - toisaalta, tämä on pirun hyvä sijoitus, arvo vain nousee jatkossa. Vaikea asia, kun en ollenkaan tiedä, mitä teen helmikuun jälkeen. Onneksi mukava kiinteistönvälittäjä sanoi, että voidaan tehdä sopimus kahdesta kuukaudestakin - jos siinä aikana eivät saa asunnolle mua miellyttävää tarjousta, niin sopimus raukeaa. Toisin sanoen, mun ei ole mikään pakko myydä.
Juttu on vaan niin, että kyllä mä mieluummin ottaisin tililleni myyntivoittoa 40 000 euroa kuin alle 25 000 euroa. Oon ahne sillä tavoin.