Näin vuoden ensimmäisenä päivänä on hyvä hetki hiljentyä pohtimaan tulevaa. Millaisen vuoden toivon itselleni? Miten sen saamiseen voisi vaikuttaa itse? En ole koskaan tehdyt lupauksia tässä vaiheessa, nytkin kirjaan ylös toiveita. Sanontahan menee jotakuinkin näin: varo mitä toivot, koska saat sen lähes varmasti.
Iloa arkeen.
Muutama ystävä minulla on ja heitä haluaisin nähdä enemmän. Kiireisiä ihmisiä he toki ovat, perheet sitovat kovin monen kiinni omiin kiireisiinsä. Mutta ehkä joskus jollain olisi aikaa tehdä jotain pientä minun kanssani. Vaikka pelata Afrikan tähteä, kuten eilisiltana pelasimme. Ongelmana on ollut yksinäisyys, jota toivottavasti olisi vähän vähemmän.
Erityisten hetkien arvostaminen.
Juhlapäivät ovat minulle kauhistus, osittain varmasti yksinäisyydestä johtuen. Pakkojuhlinta ei mahdu näin introverttityypin ajatusmaailmaan. Mutta esimerkiksi sunnuntaisin voisi suoda itselleen jotain erityistä. Vaikka kaivaa kaapista vähän prameamman kupin teetä varten, syödä itse leivottua leipää ja nauttia vapaapäivästä.
Suorittamisen vähentäminen.
Jokunen hetki sitten olin niin poikki, että katkeaminen oli lähellä. Olen sittemmin opetellut vähentämään suorittamista. Yksinkertaisimmillaan se on keskittymistä yhteen asiaan kerrallaan. Toivon, että tänä vuonna en liian usein huomaa tekeväni kotona (palkka)töitä, kotitöitä, katsovani televisiota, roikkuvani facebookissa ja ties mitä muuta samaan aikaan. Yksi puuha kerrallaan on tarpeeksi.