Tämä juttu sisältää postaukset maan sulamisesta juhannukseen. Vuonna 2014 se tarkoittii varhaista kevättä ja maan sulamista meillä jo maaliskuun puolella. Siksi huhtikuussa kevättoimet olivat hyvässä vauhdissa.
Huhtikuu
Tuntui käsittämättömältä, että Tekninen tuki pääsi kokoamaan meidän pitkään suunniteltua tomaattikoppia eli kasvihuonetta jo maaliskuussa, jolloin meillä on tavallisesti maa jäässä ja lunta vielä puoli metriä. Huhtikuussa, kun itse ympäristö on vielä ankea, sydämen kovasti tykyttämään saava koppi oli valmis ja ensimmäinen sinne muuttanut kasvi oli kevätinnostuksessa ostettu kärhö, johon iski lakastumistauti. Sain pelastettua kärhön, mutta se ei kuitenkaan kukkinut koko kesänä (mikä pettymys). Toivottavasti se selviää tämän talven yli, niin pääsen ihastelemaan sitä ensi kesänä.
Varhaiskevät näytti meillä pajunkissaiselta ja orvokkiselta, siis hyvin tavalliselta suomalaiselta keväältä. Vuotta summatessa voin todeta, että riipparaita oli vuoden mukavin hankinta ja voi olla, että tulevana keväänä niitä tulee hankittua toinenkin ruukkuistutuksia varten. Se sopii keväällä portin pieleen, kesällä parvekkeelle ja talvella kasvimaan koristukseksi mainiosti!
Toukokuu
Toukokuu on puutarhapuunaajalle varsinainen toiminnan kuukausi, kun kaikki alkaa kasvaa kohisten. Sen huomaa myös siitä, kun blogipostausten määrä lisääntyy ja postausten pituus kasvaa kuin päivän pituus ikään. Mistä juttujen aiheet tulivatkaan?
Toukokuussa hain pihan kasvuvoimaksi kärryllisen (ok, monta kärryllistä) palanutta hevosenlantaa (sitä parasta laatua), heittelin sen kasvatuksille ja istutin ongelmarinteeseen toisen kärryllisen siirrettyjä angervopensaita. Kevät ja oikeastaan koko kesä olivat meillä äärettömän kuivia enkä keskittynyt tämän rinteen kasteluun, joten näin vuoden loppusummana on sanottava, että ihan kaikki siirroksistani eivät selvinneet elossa. Riittävän moni kuitenkin.
Toukokuussa koulin maaliskuussa ja huhtikuussa tehtyjä siemenkylvöjä pikkupotteihin ja tein toimesta postauksen kaikille niille, jotka kaipaavat siihen vaihe vaiheelta etenevää ohjeistusta. Näytin myös, miten täytin tomaattikopin ostotaimilla.
Yhtäkkiä toukokuu muuttui kuumaksi, muistatko? Se tapahtui meillä 19.5., Etelä-Suomessa päivää aiemmin. Lämpöaallon saavuttua aloin tuunata meidän isosta parvekkeesta sitä oleskelualuetta, jollaiseksi olen sen talon hankinnasta asti kuvitellut. Kun parvekkeen oven pitää auki, jatkuvat meidän oleskelutilat katkeamattomina olohuoneesta ulos saakka. Olohuoneen ikkunan taakse sijoitetut kukkaistutukset vaikuttavat olevan sisällä ja päin vastoin: visuaalisella kikkailulla saa tiloja muokattua mieleisekseen.
Kuun lopussa saapui annos viileyttä aivan yhtäkkiä kuin saapui lämpökin. Alkukesän kukkijoiden kannalta viielys tuli meillä oikeaan aikaan, sillä muutoin sipulikukkien kukinta olisi ollut ohi hujauksessa. Nyt viileys pitkitti vuoden runsaimman kukinnan kestoa niin, että ehdin tehdä blogiinkin neljä eri postausta toukokuun kauneudesta: nuppukauden alusta, paahdepaikkojen tulppaaneista, lohenpunaisesta merestä sekä kukkapuista ja sipulikista.
Kesäkuu
Siinä sitä sitten manattiin kesäkuun ajan kylmyyttä, muistatko?
Enhän minä oikeasti manaa kelejä, itsepähän olen asuinpaikkani valinnut. Viileyden keskellä meillä trimmailtiin hyvin epämääräistä nurmialuetta ja tehtiin perheen junioreille kesän ajaksi kasvimaat etupihan vapaaseen tilaan. Se on muuten nopeaa puuhaa, jos on lavankaulukset reunoiksi ja ylimääräistä multaa tarjolla. Lavoihin laitettiin kasvamaan mm. retiisiä ja mansikoita, jotka saivat myöhemmin katteekseen ruohosilppua.
Siinä sivussa avautui iso kasa uusia kukkijoita, ukkolaukkoja ja valkoisia palloja varsiensa päähän, samoin ihastuttavia valkoisia syreenien kukkia. Yllätyin myös suuresti, kun kesävieraat toivat tuliaisiksi penkistä uupuvaa särkynyttä sydäntä. Niin, blogi on julkinen ja jos täällä sanoo, että kaipaa jotain, joku muukin saattaa tietää sen. Puupäätarhuri oppi sen tuliaisten kylkiäisinä.
Kesäkuu oli Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan meillä noin 12 asteinen, mitä juhannus ei taatusti korottanut. Se oli hyytävä ja oleskelualueeksi muotoutuneesta parvekkeesta pääsi nauttimaan vain toppatakki päällä. Eipä olisi uskonut kuukautta aiemmin! Silti teimme siellä sitkeästi jalkahoitoja oman pihan antimista.
Munankuoriprojekti
Kokeilin kuluneena vuonna, miten munankuoret toimivat puutarhan parantajana. Yhden kesän kestäneen kokeilun vaikutuksista ei osaa sanoa juuta eikä jaata, mutta olen melko vakuuttunut, että munankuorien käyttö pihamaalla on hyvä juttu. Siksipä olen jatkanut kuorien jemmaamista ja ensi vuonna kylvän ainakin viisi kiloa jauhettuja kuoria ympäri pihamaata. Koko vuoden munankuoria koskevat jutut löytyvät täältä. Haaveilenpa nykyään myös itse munien pyöräyttelijöistä, mutta realistina olen tyytynyt pitämään nämä haaveet ruudun sillä puolella.
Kauden kokkaukset
Lohisalaatissa maistuu kevät silloin, kun kotimaisista kasviksista on vasta rapinat siemenpussissa.
Keväänkeltainen kakku koristaa pääsiäisen. Pohjaan on piilotettu musuneita banaaneita, mehevää.
Vapuksi pitää olla munkkeja. Sitä paitsi sulanut piha vaatii myös energiansaannin lisäämistä, sitähän muuten ihan laihtuu.
Pavlova mustikka-limepäällisellä sopii kevään juhliin - ja samalla tyhjenee pakastin viimeisistä mustikoistakin.
Veden voi maustaa monin eri tavoin, keväisiä makuja ovat yrtit ja raparperi.
Fondue on hidasta ruokaa, mikä tarkoittaa leppoisaa yhdessäoloa.
Alkukesästä uudet maut tulevat varhaisperunan, sipulin ja yrttien muodossa. Tässä ne on yhdistetty katkarapusalaattiin.
Retiisit ovat nopeita kasvamaan ja sopivat lisukkeeksi marinoituna.
Nyhtönautaleivät ovat helppoa eväsruokaa, ja sitähän kesällä tarvitaan.
Hellekesän tietää olevan kynnyksellä, kun ensimmäiset mansikat kypsyvät. Kaveriksi vielä raparperia, niin alkukesä alkaa olla piiraassa.