Kuinkahan pahaa pakkasmyrskyä ja kuuraa tilaan tammikuulle joratessani tähän väliin pienen erävoittotanssin? Tanssin silti, kiusallani. T-paidassa ja pikkuruisissa shortseissa tanssin. Talvipäivänseisaus, eikä ole vanhassa puutalossa viluttanut vielä kertaakaan.
Alkuvuodesta muutama besserwisseri vinkui viime talven olleen niin leuto, että siis ihan säkällä selvisitte patterittomassa talossa. Joo, no siis eihän viime talvea voi ees talveksi sanoa. Sitten kun se oikea talvi tulee, niin sittenhän sitä vasta huomaa, että ei noi vanhat ikkunat pidä eikä noi villasukat, että sitä sitten on kylmä niin. Ja hirveen ikävää.
Ah hah hah haa.
Olen pitänyt villasukkia lähinnä fiilistely- ja suklaanmussutustarkoituksissa.
Keittiön puuhella ei ole pöhissyt vielä kertaakaan, koska uusi keittiö on pysynyt lämpöisenä. Luultavasti ulko-oven vaihtaminen ja keittiön ulkoseinän lisäeristys auttoivat viluisen köökin lämpötilaan. Vähän jo odotan paukkuvampaa pakkassäätä, jotta voisimme tuikata kaikella vaivalla Haminasta asti hankitun Harvian tulille. Pistää pata ja pannu porisemaan.
Voitonriemuisena olen myös sortunut kroisosteluun ja pitänyt alakerran vessassa lattialämmitystä. Viime talvena en pröystäillyt moisella luksuksella vahtiessani sähkönkulutusta ja väliovia raitavillasukkaisena haukkana. Tänä talvena olen lepattanut kylpytakki auki kääntäen lattialämmityksen kaakkoon. Hipsutellut Pojan kanssa paljain varpain aamutoimilla. Mukavaa. Mmm.
Varaavat takat ovat pitäneet pirtin lämpöisenä ja tunnelman kotoisana.
Mieltä lämmittää vetää pidempi korsi voi-kuule-tyttö-sun-villasukat-siinä-auta-ankeilijoilta. Lämmitän korrella koko talon.
Hei _oikea talvi_ hit me! Ennen sitä nukun lämpöisessä laipiossa, jonka ikkunasta puuttuu toinen lasi. Naapurin muija oli joulusiivossaan löytänyt kellarista sopivat karmit makkarimme ikkunaan, joten ehkä ensi talvena voimme ottaa pahvisuojan pois. Asia kerrallaan.