Hmmm... Joulustressiä, mullako?
Mielestäni en stressaa joulua.
-Ruoat ja herkut teen mielelläni, oikein nautin siitä. Lanttu- ja porkkanalaatikot, kuivakakut, juustokakut, karjalanpaistit ym. Loppujen lopuksi varmaan aika vähänkin perinteisessä mittakaavassa. En nimenomaa halua stressata asiasta. Riisipiirakatkin ostan tänä vuonna kaupasta juuri sen vuoksi että tiedän etten kerkeä tekemään mutta piparitaikinan taas teen itse koska mielestäni se on miljoona kertaa parempi kuin pakaste jonka lisäksi se on varmaan yksi joulun helpoimpia asioita. Teen kuitenkin vain pienen annoksen ja ostan loput piparit valmiina. Että prioriteetit kunniaan.
-Joulusiivouksesta en stressaa yhtään. Meillä on aina perusiistiä enkä näe että jouluna pitäisi jostain syystä olla sen siistimpää.
- Lahjojen miettiminen ja hankkiminen miehen kanssa on vain mukavaa puuhaa. Joskus tosin ystävien ja vanhempien lahjamietinnät tuottavat hiukan haasteita mutta niin vain tänäkin vuonna niistä selvittiin voittajina. Jes!
- Joulun alla tulee nähtyä paljon ihmisiä, sekä itse vieraillen että kotona kyläilijöinä, mutta se on mielestäni vaan mahtavaa. Joulun tunnelma kun nimenomaan tulee siitä kun saa jakaa sitä ihmisten kanssa ja antaa jouluhalit ja -toivotukset nenäkkäin.
- Korttien suunnittelu ja lähettäminen on mielipuuhiani, tosin tänä vuonna juurikin ajan puutteesta lähetimme vain normaalit peruskortit pienillä tarroilla koristeltuina. Turhaa stressiä voi mielestäni poistaa ennakoimalla.
- Joulun kuvio (aatto ja pyhät) on jo monen vuoden takaa ihan selvä- ja niin rakas- ettei sitäkään tarvitse stressata. Helppoa yhdessäoloa perheen kesken.
Miksi siis silti tuntuu välillä että pieni stressinpoikanen tuolla päässä vaan muhii?
No, keksin siihen kolme asiaa:
1. Tuo pieni miehenalku nimeltänsä Vipe, joka antaa kaikkiin tekemisiin oman 'vivahteensa' . Kaikki mitä teen, vaatii aikaa suurinpiirtein kolminkertaisen määrän, koska Vipe. Koko ajan pitää olla jotakuinkin neljässä paikassa yhtä aikaa. You know?
2. Tähän, juurin ennen joulua, on kertynyt muutama aikaa ja varsinkin ajatusta vievä juttu. Olen pari niistä jo saanut tehtyä ja tänään niistä oli yksi. Minulla oli tapaaminen joka oli juurikin niin ihana ja mielenkiintoinen kuin siitä osasin odottaakin olevan. Tapasin muutaman mainion naisen liittyen erääseen Nauruprojektiin josta olen täälläkin kesällä jo pienesti hehkuttanut. Tänään näin melkein valmiin lopputuleman ja t y k k ä s i n. Muutenkin ilta oli menestys. Olen niin hyvällä mielellä tällä hetkellä että huh huh.
3. Luulen myös että pieni stressi kuuluu joulun alla tullakin. Kun oikein miettii niin eikös se ole aika hyväksikin kun nyt ihan vähän tässä stressailee niin sitten se joululoma, -rauha, -fiilistely, -suklaa, -villasukkailu ja varsinkin kinkku (hih) maistuu erityisen hyvältä.
Tänään muuten vietimme Vipen kanssa luonnossa pari tuntia, ensin pulkkamäessä ja sitten metsässä oikein kunnolla samoillen ja voin vaan sanoa että
luonto teki taas tehtävänsä. Siellä ne stressit ja muut unhoittuu. Joulun odotusta!
Stressaatko sinä?